Lanseerasin uuden termin näin hirvittävän luovana ihmisena. Su-Hi = Sunnuntaihiki, joka tunnetaan myös termillä sunnuntairäkä, jos oikein tosissaan sukkeloi. Pehi, tihi, nihi.... Suhi on sellain kokonaisvaltaisempi proggis. Ettäs tiedätte.
Olipa kerran sunnuntai, jolloin karavaani Java & Kick (Jack, muahaha!) lähti kera kippareidensa Kaarinaa/Piikkiötä/Pukkilaa jne. josta en nyt tähän hätään edes musta miten se sijainnillinen hieno rimpsu meni. Ensimmäinen pitstop oli Lohjan aakkosmarketissa, johon oli ilmeisesti äitienpäivän kunniaksi tuotu kaikki äidit ja mummot 50 kilsan säteellä. Mä en oikeesti ymmärrä miten siellä voi olla noin paljon ihmisiä vieläpä ns. juhlapyhänä, kun ei edes Lohjalla asu niin monta äiteetä.
No, päätehtävämme oli luonnollisesti niinkin urheilullinen kuin jätskin osto. Joo, ei juoksenneltu aakkosmarkettia ympäri, jos lukijaisto sitä jo henkeä pidätellen odotti näin atleettiselta seurueelta ;) Olisi voinut vaikka jonkun mummon lonkkamurtua allejäädessä, kun sen verta lujaa tullaan kuitenkin.... Kesän ensimmäiseen tuuttitestiin lähti Fazerina -pallero ja Turkinpippurisoftis - molemmat läpäisivät testin. Olinkin jo ihan unohtanut jätskin syönnin kääntöpuolet pitkän talven aikana, että palloa imeskellessä puutuu huulet ja kieli, joten kaksipäinen seurueemme keskusteli sitten vähän niinkuin humalaiset artikulaatiota hakiessa :D
Ennen pitkää kurvasimme kuin Ritariässä konsanaan Purinan pihaan (toki ottaen huomioon sen, että ajelin sitten oikeasta liittymästä motarilta jopa ohi ihan muuten vaan - onneksi seuraavastakin pääseee perille). Emme edes eksyneet metsään lämppälenkillä, josta hyvästä pienet mitalit olisi kyllä meille paikallaan. Se kun ei olisi ollut temppu eikä mikään. Pikaisen rataantutustumisen jälkeen käytiin väähn rataa läpi vielä porukalla ja koska meitä uhkailtiin kymmenellä kyykkyhypyllä, jos alkuperäiset suunnitelmat eivät onnistukaan muutamassa ohjauspaikassa, reisiä säästäen tehtiin pieniä suunnitelman muutoksia ennen tosi toimia.
Tässä siispä Jalmarin otteet jopa videolla asti:
Naamari oli oikein päheä agilitynaattori, saimme taas uutta mietiskeltävää ja ennen kaikkea olipahan vaan lystiä!
Koska rataa suhaillessa tulee se kuuluisa Su-Hi, meidän piti tasoittaa olotilaa kurvaamalla heti ensimmäiseen mahdolliseen munkkirinkilämekkaan: Cafe Paimio, here we come! Kannatuksen vuoksi valitsimme kohteeksi rekkamiesten motarikahvilan, jonka sumppi ja munkki on ehkä triplasti aakkosmarketin vastaavia paremmat (ja ympärijuoksu olisi suoritettu nopeammin, kuin munkin suuhun laittaminen ;). Mikäpäs siinä oli ulkona istuskella naama sokerissa pienen reippailun jälkimainingeissa. Ja jotta ei nyt ihan kuihtuisi pois, niin tietty seurueemme kurvasi vielä Puksun mäkkäriin El Macoilemaan. Muahahaha!
Sellainen sporttipäivä meillä. Kiitämme Heliä ja Kikiä erittäin pätevästä seurasta ja otetaan toki uusiksi - syöminen on sitten yhtä tärkeää, kuin se muukin urheiluhuttu siinä sivussa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)