Iha hitoksee lomalla

Tämän työviikon päätös

Viimein. Tämän päivän pikaisista aksastarteista meinasi tulla astetta jännittävämpiä, kun kuskille napsahti migreenin näyttävät esioireet juurikin ennen ekaa starttia. Vähän erilaista kisata näkökenttä sumeana toisesta silmästä ja toinen käsi puutuneena. Vetäydyin sitten suorinta tietä autoon makaamaan puoleksi tunniksi takki silmillä, joka näköjään normalisoi olon sen verran, että päätin nyt sitten vielä kokeilla sen hyppärinkin vetää. Sieltä Java taiteili sitten jopa nollan, on se kyllä aika maisteri, kun puolivaloilla toimiva kipparikaan ei ihan kaikkea pysty hiekottamaan.

Jos matkalaukku on esillä, liimaudutaan lähitunnelmaan

Ojangosta pikaisesti kodin kautta heittämään koirat Mikkeliin muutaman viikon täysihoitoon. Lahden motari on kyllä jokseenkin ankea ja nihkeä näin keskellä talveakin höylätä molempiin suuntiin ihan vaan huvikseen. Kuitenkin hauvalssonit nyt hoidossa ja loma askelta lähempänä, kun pakkaamisetkin vihdoin finaalissa. Loman tarpeessa, meibiiii.

Tiivistä unitunnelmaa

Äiti, kuulin ihan hassun jutun. Oot muka lähdössä KAHDEKSI VIIKOKSI johonkin ilman minua? Aika hyvä vitsi!

Blogi viettää nyt siis aikamoista hiljaiseloa tämän kuun ja siirryn jorisemaan niitä näitä reissublogin puolelle. Adiooooos, näihin maisemiin:

Loppuun voisin heittää vielä KAT:n kisojen hyppärin nollavoiton, kun Tiia oli ystävällisesti sen kuvannut. Suuri kiitos siis, että kerrankin videolla on jotain muuta, kuin asiatonta tunarointia.

Megatumpelon 10 vaiheen ohje fleecetossuihin

Kas tässä, megatumpelon, maailman vähiten käsityöläisihmisen versio koiran fleecetossuista kymmenellä vaiheella ja huonojen puhelinkuvien sävyttämänä:

Tarvitset

• Fleecepalan (Natin kokoiselle ötökälle n. 0,6m x 0,1m riittää, polarfleece vähän paksumpaa ja ainakin omassa käytössä hyväksi havaittu) 
• Tarranauhaa (Oliskohan meillä mennyt jotain reilu 30cm - menekkiä vähempi, jos lisää kuminauhajouston)
• Ompelukoneen
• Sakset
• (Tarran leveystä kuminauhaa 4 x 5cm, jos haluaa jouston lisätä menokestävyyden lisukkeeksi)

Kuten voi huomata, niin en näköjään omista edes mitään mittanauhaa, liitua tai nuppineuloja, jolla voisi hifistellä vimpan päälle. Ei näköjään tarvinnut :D Varren pituuden voi mallata mieleiseksi ja jos haluaa oikein pitkät, niin sitten pitää laittaa kahdet tarrat. 

Alle puolessa tunnissa tämäkin poropeukalo sai duunattua tossut Natille, kun ei tiedä miten kovat pakkaset parin seuraavan viikon aikana Suomeen hyökkää ja pienen viluisan koiran pitää päästä lenkille myös kylmemmällä. Sen verran edukkaat töppöset, että ei paljon haittaa, vaikka hankeen joku jäisi vahingossa tai pohja kuluu käytössä puhki. Noheva tossuntekijä sipaisee samalla vaikka sen viidennen varatossukan! Silvuplee, tässä ohje jakoon:

1. Ostetaan jostain tilkkulaarista puolilmainen lataus fleeceä. Luovimmat ja edullisimmat tilkkuratkaisut ovat lähipiirissä olleet huiveja, pipoja, miesten pitkiä kalsareita. Juu neim it!

2. Mitataan koiran käplästä kaksinkerroin olevan fleecepalan mitta niin, että kutakuinkin sentin varat jää jokapuolelle. Mitä isompi tassu, sitä enemmän pitää jättää tilaa. Jos haluaisi hifistellä, niin piirtäisi tassunmuodon kankaaseen tässä vaiheessa. En halunnut.

3. Mitataan sopiva pätkä tarranauhaa (tai kuminauhaa, jos on) - kaksinkerroin taitellun fleecepalan leveys + n. 1 sentti

4. Laita tarrat molemmat puolet ylöspäin (ei siis vastakkain). Näppärämmät ompeloitsijat ompelee nyt suoraan pehmeämmän tarraosan kiinni kankaan oikealle puolelle, jolloin väliin ommellaan vaan toinen pala tarraa samalla kohdalle. Tässä mallissa mennään tällä kertaa kuitenkin juurikin siitä mistä aita on matalin ja suikataan molemmat väliin suitsaitsukkelaan.

5. Tarrat samoin päin fleecen väliin suoraan. Jos omistaa nuppineuloja, paketin voi niillä survoa kiinni ompelua varten. 

6. Ommellaan näpskästi tassunmuoto aikalailla kankaan reunoja mukaillen. Kantsii pakitella alku, tarrakohta, kärki ja lopetuskohta vahvemmaksi.

7. Päätellään langat ja leikataan ylimääräiset kankaat pois. Tarra kannattaa leikata niin, ettei se jää kutittamaan koiran jalkaa - joko lyhyeksi fleecen väliin tai vähän pitkäksi sivuun.

8. Käännetään tossu ympäri ja tadaaah! Tarrat on oikein päin ja pukeminen iisiä, kun tarttee vaan kiepauttaa tarrat kiinni toisiinsa

Tässä vielä demona kuminauhamallin pikaversio: kankaiden väliin ommeltu kaksi viiden sentin pätkää kuminauhaa ja sen jälkeen ommeltu yksinkertaisesti tarranauhat kiinni. Tämä on jo aikamoisen toimiva malli :) Muistaa vaan katsoa, että tossun saa riittävän tiukalle kiinni, että kiinnitystarraa on riittävästi.

Tarra pysyy parhaiten kiinni, kun se on mahdollisimman matalalla. Jos on tehnyt kahden tarran mallin, kannattaa tarran paikat tsekata tassua vasten: ensimmäinen mahdollisimman alas siihen mistä tassu alkaa ja toinen ylimmän anturan jälkeen.

9. Pukemisen nopeuttamiseksi voi leikata pienen vekin tossun takapuolelle halutessaan

10: Tossullinen ja kovin iloinen koira kovillakin pakkasilla koira on valmis!

Päivitys 2016: Ensinnäkin ompa kiva miten moni on saanut jeesiä näillä pakkasilla tästä ohjeesta :) Tämä megatumpelo-ohje on lähinnä nopea tossuratkaisu, jotta lauma pääsee lenkeille keleistä huolimatta. Kolme koiraa kun harvoin nuuskii ja tekee tarpeitansa samaan aikaan, niin siinä ehtii aina jonkun tassut jäätyä, kun kelit menee kahdenkymmenen alle. Lenkeillä ei yhtään tossua ole tarvinnut koskaan kiinnitellä ja ovatpa nämä testatut myös järvenjäällä hankijuoksussa. Hyvin kesti kyydissä, kunhan vaan omistaja oli laittanut tarpeeksi tiukalle töppösen!

Tässäpä meidän perheen värikoodatut tossut lenkin jälkeen. Löytyy parit ja oikea koko jokaiseen kolmen kokoiseen tassuun. Nämä on tehty ompelemalla tarran vastakappale kankaan oikealle puolelle ennen muodon (ja väliin kuminauhan) ompelua. 

Vaihdetaan vuosi

Näin relasti meillä otettiin uusi vuosi vastaan paukkeesta huolimatta. Onni on kaksin kappalein raketti-immuuneja otuksia :)

Oman elämänsä sankarit pääsivät myös koeajamaan Koirauimala Sippuran Kivenlahdessa, kun viikonloppuna oli kylmää, märkää, tuulista, loskaa. Siinä on siis käytännössä jo neljä varsin pätevää syytä tehdä jotain muuta, kun tarpoa tunnin päivälenkkiä raikkaassa ulkoilmassa. Niimpä suuntasimme siispä Espooseen polskimaan puoleksi tunniksi. Otukset oli niiin intopiukeena, että vitsi, uimaan jej, vesileluja, jej! Rampin hahmottaminen oli näköjään Natille vähän haastavaa, kun käytännössä siihen pitää hypätä reunan yli ja täysimustana koira ei ilmeisesti ihan aina tiedä miten syvää siinä on. Ja sitten kun Nippe vähän sählää, niin ei se edes muista mitenkä se nyt minuutti-kaks sitten menikään...

Onnellinen merihirwilö

Kaksi innokasta uimaria odottamassa omaa vuoroa altaalle

Ja näin se homma toimii!

Videodemonstraatio: Uimamaisterit testaa

Uusissa altaissa otuksille pitää aina kertoa miten täällä toimitaan; mistä saa mennä uimaan, milloin ja mihin tullaan takaisin. Java piti ekalla kerralla vaan kevyesti tuuppaa rampilta uimavaihteelle ja sitten se tarzanina sai itseasiassa noustua ylöskin altaanreunalta, jonka jälkeen sille prosessi oli uudessa altaassa kovin selkeä ja viitsi jopa käyttää ramppia oikein. Nati taas on yks vuosisadan sählä. Ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu... Se pitää ensin käskeä altaaseen ja sitten heittää lelu, koska muuten se juoksee allasta ympäri ja piipittää, että "miten mää saan ton lelun ku se on eksynny tonne". Huoh! Mutta hienostippa nuo loppupeleissä puolituntisen kroolasivat ja itse sain vaihtarina väsyneen duon loppuillaksi kotiin. Ei tarttenu potea huonoa omatuntoa illan viettämisesti sushi-illallisella ja leffassa.

Pätsmän!

Vuoden vaihteen ekat kisatkin on paketissa. Eikä yhtään hassummin. Tosin klo 7:45 Ojangossa vapaapäivänä kylmässä ja pimeässä säässä koettelee kyllä minun näkemystäni kisariemusta. Markku Kaukinen oli puuhannut taas sellaiset syheröbaanat takaakiertoa takaakierron perään, mutta meille siitäkin huolimatta tulosrivi 5-0-0. En edes tiedä mistä lienee toi vitska tuli, hyvä baana kuitenkin Nalulta sekin. Nollat riittivät tällä kertaa sijoihin 2. & 1., joten vuosi käynnistetty aikamoisen vauhdikkaasti. Hyvä Nalpero! Uusi pätmänaiheinen panta on selkeesti pienelle supersankarikoiralle nappivalinta.

First page

Viime vuodessa oli paljon hienoja juttuja:

• Tuoreet Jalminit Villanillan & Sunwaken kenneleissä. Kiitos Janetille ja Hannulle yhteistyöstä :)
• Käpylaakson Elmo aloitti kisauransa ja tässä vaiheessa sertit kasassa & arvokisatulokset tuplaa vaille paketissa. Ensi vuonna 2015 siis tuplat kourassa, tuplavalio ja arvokisoissa nähdään isi & poika, eiks je!
• Javan kanssa 81 starttia: 23 nollaa, joista 16 kolmen sakissa. Nolla% 28, hylly% 39. Hienoinen parannus siispä viime vuoteen nollaprosentin osalta, mutta hauskempaa meillä taisi olla tänä vuonna enivei :D
• Paljon uusia tuttavia ja kavereita aksakentän laidalta
• Kouluttajana oli hieno kausi nähdä upeaa edistystä koulutettavissa niin taidoissa kuin tuloksissa. 

Entä miltä 2015 näyttää?

• Alkuvuodesta on toivottavasti syntymässä lisää Jalmineja aikamoisen kivoista yhdistelmistä, miten jännää! Voisikohan tänä vuonna omakin koiramäärä kasvaa yhdellä pienellä karvaisella?
• Päätavoite luonnollisesti arvokisat 2015. Ja vedetään täysiä! Ihan sama, mitä tulostaulu näyttää.
• Pitää nyt oikeesti petrata tuossa koiran venyttelyssä ja käydä nuo karvakkaat huolellisesti läpi kerran viikossa. Tärkeintä on kuitenkin pysyä terveenä ja kaikki muu onkin sitten ekstraa :)
• Kisan nopeimpia rimavitosia tuli ihan liikaa. Hyppyhäiriöiden systemaattinen harjoittelu olkoon tämän vuoden teema, koska meidän sijoitus EO-rankingissa olisi voinut olla vaikka mitä ilman niitä (25. on kyllä varsin kova sijoitus näin pääkaupunkiseudulla kisanneena). Meidän pistekeskiarvo on tosi huono 0.79 ja sen pitäisi olla kyllä tuplaten tuo. 
• Kuitenkin pidetään jatkossakin fokus omassa tekemisessä ja loistofiiliksessä :)

Today is the first blank page of 365 page book. Write a good one!

Pikainen vilkaisu 2014 tavoitteisiin:

Ei meinata suhtautua tiukkapipoisesti lajiin tänäkään vuonna, joten ei paiskota hattua mutaan, jos ei mitalit kaulassa tulla arvokisoista kotiin :D

Check. Ei tän näköisen otuksen kanssa vaan pysty <3 Vaikka muutaman kerran on jouduttu radanluvullisen kommunikaation epäselvyyden takia keskeyttämään, hauva on saanut kyllä palkkansa joka ikisen startin jälkeen. 

Pääpaino tulee olemaan yhä varmuuden hakemisessa menemättä yhtään draivia, ts. nollaprosentin parannus ja toivottavasti siihen saadaan tatsia nyt kevätkaudella jo

Check. Nollaprosenteista ja muusta matematiikasta minulla ei ole nyt mitään haisua, mutta olennaisin juttu on se "hei me osataan" -fiilis. Hyllyjen keräilyssä olemme toki lahjakkaita, mutta minulle ne eivät aiheuta ahdistusta - sehän on loistavaa informaatiota, että jotain olisi pitänyt tehdä erilailla. Se mikä tietty on kurjaa, että meidän seura arvostaa puhtaasti nollaprosenttia joukkuevalinnoissa, joten meitä tuskin HSKH:n ykköstiimissä kovin tullaan näkemään. Mutta kun on tehnyt päätöksen jo kauden alussa, että tavoite on se oma ja koiran kehittyminen, eikä mitkään räkänollat (mä en tee varmistelunollilla yhtään mitään ja tuskin koirallakaan on hauskaa niitä takoa), niin ei tämäkään haittaa. 

Osallistuminen sm-kisoihin ja mm-karsintoihin. Itsessään jo se on hieno juttu, koitamme myös yhden nollan saada aikaiseksi. 

Check. Thih. SM-karsintahyppärillä Nalpero teki vuosisadan putki-irtoamisen väärässä paikkaa, mutta Rovaniemellä paukautettiin huikea 5. sija ekalla baanalla ja sen lisäksi yhteensä vielä kahdelta muultakin radalta tulos. Aika huisia! 

Piirimestaruuskisoissa emme tiputa hyppärin ekaa rimaa.

Check. Ei tippunut eka eikä vika, vaan otus taiteili itsensä hyvinkin toipilaan ohjaajansa kanssa Helsingin seudun piirinmestaruus hopealle. 

Vika SERT-A saadaan vastaanottaa huhtikuun jälkeen, joten ehkäpä minulla on tuplavalio lapasessa vielä tänä vuonna

Check. Huhtikuussa juhlittiin, jej!

Puomin suorituksesta saa ehkä optimoitua 0,5s pois, joten sitä duunia pitäisi jatkaa

Saahan sen näköjään jopa 1,5 sekunttiin (vs. 3s hyvä 2on2off) :D Oikeesti tämäkin proggis liittyy lähinnä pohtimaani (2on2off) puomin drive, stride, motivation -projektiin, kun tajusin, että eihän tolle ole edes ikinä oikesti opetettu miten puomia pitäisi teknisesti suorittaa viimeisellä kolmanneksella - tehtiin alastulolla mitä tahansa. Mutta sinäänsä varsin huvittavaa, että muutamassa kuukaudessa hyvin epäsäännöllisellä silloin tällöin hassuttelulla tilanne on tämä koiralla, joka on kuitenkin kolme vuotta kisannut ja treenannut 2on2off. 

Tokokisojen korkkaaminen hotsittais ihan kamalasti :o Tää nyt on ehkä kirsikka kakun päälle sit jo.

Hmm, kaikkeen minäkään en näköjään pysty :D Kotona on kyllä treenailtu ja paikkiksia käyty tekemässä silloin tällöin, joten koira olis kyllä ihan kisavalmis, mutta omassa kalenterissa vaan liian vähän viikoloppuja.

Pysytään terveinä ja nautitaan jokaisesta yhteisestä treenistä :)

Check. Yksi lohjennut hammas piti poistaa Jalmarilta, mutta muuten olemme pysyneet sillä terveyssarakkeen oikealla puolella Nipiä myöten. Tätä lisää, kaikki muu on ekstraa.

Aksakuvat julkaistu kuvaajien luvalla.