21.7.2013

Niiiiiiin lomalla -arki kutsuu?

Jebou. Kaksijalkainen on niin lomalla, että hätäisempi voisi todeta jopa olevan vallan kassalla :) Viimeinen lomaviikko siispä käynnistyy huomenna, mutta sen verran iloisesti olen kyllä lomani viettänyt, että menishän tuossa vielä muutama lisäviikkokin kyllä ilman tuskaa...  Meillä koikkulitkin lomailee yleensä heinäkuun, vaikka mietiskelinkin sitä tuossa yksi päivä ihan tosissaan, että eikös kannattais treenaa sillon, kun sitä kerranki ehtii ;) No, tärkeämpää on ehkäpä kuitenkin huolehtia siitä, että otus saa lomaa riittävästi vuoden aikana ja riittävän pitkiä pätkiä, niin pysyy pää ja loppuruho vedossa.

Mikkelin kisat käytiin siis vetämässä aika kylmiltään, mutta ehkäpä se sopii jossain määrin meille. Tässäpä vielä A+ B -kisat filmillä lauantain osalta. A-rataa ei kommentoi enää ohjaaja ja B-rataan Javalla ei ole lisättävää ;)


Sen verran uutta kautta on kuitenkin lähdetty pohjustamaan, että käytiin tuuraamassa vikoissa tehistreeneissä Jennan silmien alla. Siellä olikin oikein kiva rata odottamassa, jossa pääsi koirakin irrottelemaan ja kuitenkin mausteena muutama tekniikkajuttu. Pitää väsätä pikainen toisinto rataohjelmalla, kun oon joskus pc:n äärellä. Ainakin koulutettavat tulevat kohtaamaan sieltä muutaman pätkän seuraavan kerran treenatessa :D

Se mikä minulle oli yllätys, niin Javan sylivekki-jaakotukset. Lähestulkoon täydellisiä jokaikinen kerta :o Ohjauksia miettiessä en siis uskaltanut siihen lähteä, vaan ihan tylsiä huonoja valsseja, mutta ihan suotta. Paljon parempia linjoja, tiukempia kaarroksia ja vitsi mikä draivi. Sen lisäksi viilattiin saksalaista, kun aiemminkin Javan ponnistuspaikka on ollut väärässä reunassa johtuen siitä, että kippari ei käske ajoissa hyppämään pitkänä ristiin. Sen lisäksi saatiin sitten backlap kotiläksyksi siihen kuosiin, että ensi vuoden arvokisoihin mennessä se olisi käyttörepertuaarissa. Ihan vaan sen takia, että tuolle otukselle poispäinlähtevät ohjaukset on vähemmän mieluisia.

Sen verran tulevaa kautta on ehtinyt miettiä, että meidän teema tulee olemaan varmuus. Yritetään tehdä töitä siis sen kanssa, että nollaprosentti saisi nostetta ja jotta ihan itse oppisin vaikkapa luottamaan tuohon koiraan - ja samaan hengenvetoon ennakoimaan enemmän. Koiruus on väläytellyt vielä yhtä vaihdetta, joka tuolla olisi jemmassa, kun päästään vaan sille tasolle, että mun ei tartte kuin näyttää tehtävä ja sen jälkeen katsella perävaloja. Ei tule tapahtumaan päivässä, eikä edes kahdessa, mutta sen takia se onkin nyt tulevan kauden juttu. Katsellaan mihin sillä päästään :)

Treeniä on ainakin tiedossa. Javan urakka jatkuu siis tällä kaudella HSKH:n huipputehoryhmässä joka toisen viikon ulkopuolisten kouluttajien treeneissä ja Niinulle ollaan menossa ainakin syksyksi näin ens alkuun. Sieltä siis rytmiä ja linjoja hiotaan. Plus tietty noi seuratreenit siihen päälle maanantaisin, niin ei kamalan tyhjäksi kalenteri sitten jää. Kisarutiinia pitää myös hakea enemmän kun viime kauden startit jäi monestakin ikävästä sattumuksesta johonkin reiluun kolmeenkymmeneen ja jotta päästään edes kisafiiliksestä kiinni, niin meidän pitäisi kuutisenkymmentä starttia saada alle, niin tiedetään missä mennään. 

16.7.2013

Game is on!

Viikonlopun 13.-14.7. Mikkelin skabojen tulosrimpsu:

29,17s - 4,63m/s - 0vp, -8,83
37,27s - 4,83m/s - 10vp - 10 (-14,73s)
42,33s - 4,25m/s - 0 vp - -4,67
36,40s - 4,53m/s - 0vp - -11,60

A-kisan hyppärissä sen verran annettiin kans tasoitusta, että ohjaaja oli ihan kassalla, kun lähti epähuomiossa koiran ollessa putkessa etenemään esteen väärältä puolelta. Ja yllätys oli sitten taas melkoinen, kun kippari oli paikassa B, kun piti olla paikassa A. Tsissus, onneksi Java nappasi sitten vähän leijeröintihenkisesti oikean hypyn ja lähti perspelastukseen (mä niiin lanseeraan tän!) mukaan. Siis sellain kriisiä puskeva JAVATÄHÄN persekyykkäys sen upean gasellivalssin sijasta. Jeah! Sai silla koiran oikeaan putken päähän, mutta hienosti sai myös vauhdit pois. Semisyletys pukkaa tuollaisesta räpeltämisestä.

Aerodynaaminen karvalakki. Kuva: Hanna Perämäki

Reilu kaksiviikkoa henkevää mökkielämää viettänyt otukseni otti vähän ilmeisesti lämpöä siinä agilityä odotellessa, että latasi lauantain toiseen starttiin korvat narikkaan. Niimpä tehtiin muuten varsin vauhdikas rata enimmäkseen yhdessä vallan virheettömästi, mutta koirulipa päätti, että hän ei mitään kontakteja tänään pysty. Niimpä upea rata lurahti elämämme ensimmäisiin kontaktivirheisiin ja samalla kertaa kaksin kappalein. Voi kiesus! Jos niinku joku kuvitteli, että asia olisi ollut korjattu kesäkuussa - joku oli NIIIIIIIIN väärässä.

Onneksi toisen radan ollessa hyppäri, hallin takana oli verkka-alueella A. Niimpä kymppien jälkeen lompsittiin sitten hartiat lysyssä kepon kanssa tekemään muutama oikeaoppinen juoksu-A Herra Minä-Tiedän-Kaiken Jalmarin riemuksi. Sainkohan sen kerran tulemaan läpi liian lyhyellä kakkoslaukalla ja loput se tekikin sitten taas niin kuin pitää ja asiaan kuuluvaa palkkaa poskiin mättäen. Siitä oli sitten hyvä lähteä yöksi mökille miettimään kontaktiasioita.

Ja näistä kaikista kökköisin oli tuo sunnuntain C-kisan veto, josta itse olisin kyllä tuomarin housuissa antanut meille kiellon ja potkun persuuksille :D Tuomari päättikin jo käden nostettuaan, että ei se ollukkaa kielto ja näin kököstä femmasta tulikin ruma nolla, tirsk! Onneksi aksassa ei jaeta tyylipisteitä. Koira meinasi karata putkeen siis kolmosesteellä, mutta pontevasti elämöimällä se käänsi kurssinsa, teki voltin ja jatkoi yhteistuumin matkaa. Sen päälle se sitten ilmeisesti kaatui samaan putkeen myöhemmässä vaiheessa, joten tosi kivasti meni. Sitä nollaa kelpaa esitellä - mutta, kontaktit se teki, jej!

Vappuhuiska on the go! Kuva: Hanna Perämäki

Mä olin vähän ollut siinä luulossa (ai mitenniin lomalla...), että myös sunnuntaina olisi ollut ohjelmistossa hyppäri ja agirata, mutta hehheh ei ollukkaa. Kaksi agirataa. Voihan kylmähiki sentään :D Onneksi ekalla radalla saatiin ne hiottua himmailemalla ja suurennuslasin kanssa tarkkaa kontaktin ottoa, jotta toiselle radalle voitiin lähteä ilman soijan pukkaamista.

D-rata oli jälleen oikein kivaa vauhdikasta tekemistä. Pientä miinusta siitä, että lähti ennen vapautusta liikkeen mukaan puomilta (tein päässäni pika-analyysin, että jatkan silti rataa, koska haluan tehdä sen A:n), josta johtuen olin sitten myöhässä esteet 3-6. Rytmistä sai sitten vähän myöhemmin kiinni ja loppurata olikin sitten ihan kivannäköistä menoa. Ja jättipottina se A-este onnistui kanssa. Pikkuvirheiden sävyttämänä kuitenkin varsin onnistunut rata, vaikkakaan ei täydellinen. Kärjestä reilu kolme sekunttia näilläkin eväillä, vaikka parannettavaa jäi, joten aikamoisen jees :)

Huikean kiva viikonloppu siis kaikenkaikkiaan! Paljon näki taas tuttuja (olipas kiva turista :)) ja meininki oli varsin leppoisa kisapaikalla koko pitkän viikonlopun, jota harvemmin täällä pk-seudulla näkee, kun kaikilla aina niin tuhannen kiire. Jalmari sai uusia ihailijoita kehujen muodossa myös tuntemattomilta ja sen lisäksi Javan viikonlopun oma kohokohta taisi olla lukuisat IIIIHANAT shelttidaamit, joille sai häntää heilutella ja jopa vähän nuuhkaista korvan takaa.

Ja aika kiva kauden aloitus kaikenkaikkiaan, 3/4 nollaa ja niiden joukossa se tuplakin. Luvattiin itselle viime kauden fiaskojen jälkeen, että sm-nollat on kerättynä ennen toukokuuta ja so far so good? :)

12.7.2013

Ying ja Yang

Otukset ovat niiiiin lomalla <3 Ei paljoa +23 tunnu, kun käydään välilä järvessä hakemassa lelua ja sitten pötkötellään mamman jalkojen juuressa. Vajaa kaksi viikkoa eroa koirista on siis päättynyt :D