15.3.2017

Voi laspikoiranen minkä teki!

Kasseja joka lentoon :D


Jos isukki veti homman maaliin varsin tyylikkäästi lauantaina, niin eipä voi sanoa jälkikasvun ainakaan huonommaksi jääneen sunnuntain starteissa. Pepi pisteli sitten kaksin kappalein voittoja ja luonnollisesti sitä myöten myös LUVA-tili avattu kahdella merkinnällä - ilmeisesti  oli pakko nokittaa isukin kisadebyytti vuosien takaa, jolloin myös ekoista kisoistaan sai LUVAn, mutta ähääää - kakkossijalla. Aikamoinen viikonloppu siis minulla koiraurheilun parissa :) 




Pikkuhukan tavoitteina kisojen suhteen oli siis harjoitella kisarutiineja ja tehdä estesuoritukset kriteerien mukaisesti. Sieltä tuli sitten aika paljon ekstraa siihen nähden :D Otus oli ihan kujalla mitä sinne halliin on tultu tekemään, kun eihän se ole aiemmin käynyt tosiaan muutakuin leikkimässä ja rauhoittumassa kisahälinässä. Tuli vähän yllärinä sitten kentän puolelle pääseminen, joka kyllä näkyi joka radan käynnistysvaiheessa. Vaan siitä huolimatta mitään ihmeellistä kikkailua ei tekemisen tohinassa ehditty keksimään ja esteetkin tehtiin just eikä melkein kriteerien mukaan: lähtökäskyn odotus, keinulla päähän ja vapautuskäskyn odotus, A:lla nätit kontrolloidut laukat, puomilla selkeä hitti takajalkaerottelulla, kepeillä itsenäisesti sisään ja loppuunasti pujottelu.


Rataprofiilit oli ihastuttavan sopivia ykkösluokan baanoja, kylläpä oli kiva ensikertalaisen kanssa starttaa! Siellä oli myös kaikki esteet niin kontaktit kuin erikoisesteet tarjolla, joten todellakin pääsi kaikkea treenaamaan pussista alkaen. Erityisesti hyppärin varsin klassinen S-profiili aiheutti ihastusta meissä monissa kisaajissa. Helpoista profiileista huolimatta mitään nollatykitystä eivät nämäkään kisat olleet, vaan suoraviivaisissakin radoissa on omat kommervinkkinsä. Tosin Piipaalle nämä kyllä sopii kuin herkku suuhun, kun sillä on tuota itsenäisyyttä riittämiin.



Mä vaan olen niin ylpeä pikkuharmaan suorituksista! Tulokset on toissijainen juttu, vaikka kiva bonari. Ekalla radalla se sujahti väärään putken päähän, kun jäin huolehtimaan keinun oikeaoppisesta suorituksesta, mutta aivan loistava rata. Ja mikä puomi! Siitä biletin pikkukoiralle niin paljon, että se kääntyi ennen putkea kysymään, että saako siitä palkkaakin :) Pääsin vielä testaamaan kovan vedätyksen kepeille, joten aivan huikeeta duunia.



Hyppärillä koitin vaan pysyä altapois ja sillä näköjään kirkkaasti kovin aika kaikista säkäluokista ja toinen agirata menikin sitten jo aikamoisen kivasti nuottien mukaan, vaikka alussa lähtikin varovasti liikkeelle. Mut mikä keinu! Aivan huikee, täysiä päähän ja lähtäluvan odottaminen, vaikka olin jo vedättämässä pitkässä matkaa. Puomista en sano mitään, ooin vaan ihan sytänsytänsytän. Ei ole tosiaan treenattu puomi + muuri/rengas komboja. mut ei näköjään tartekaan. Kolmannen radan jälkeen alkoi kuoriutua vasta se normi Raivo-Riitta lelun repimiseen, joten pikkukoira olis varmaan neljännellä radalla alkanut jo olla ihan kartalla :D



Päivän kruunasi vieläpä Ionan velipojan Touhon kaksi nollatulosta, joilla 1. & 2. sijat. Javan lapsukaiset siis aikamoisen kovassa iskussa, kun muille ei ykköspodiumeja tällä kertaa riittänytkään! Meillä oli samalla myös pikainen family reunion, kun äitikoira oli kisaturistina. Olipa kiva nähdä taas Ladya! Toivottavasti näkisi noita kahta muutakin mustavalkeaa sisarusta taas jossain vaiheessa. 



Pakko vielä loppuun hehkuttaa miten siistiä oli kisata parhaitten tyyppien ympäröimänä! Mulle agilityssä on aina ollut tärkeetä se sosiaalinenkin komponentti, joten olipa mahtavaa päästä kaverin kans pitkästä aikaa samoille radoille ja vielä yleisössäkin oli meidän tsemppareita. 



Kisakuvista kiitos Emeliina Tähtinen!



11.3.2017

Javan kesäohjelma

Mm.

- SM-kisat
- Maajoukkuekarsinnat
- PiiriM - kisat (yksilö + joukkue)

Palasimme tänään kisakentille jahtaamaan viimeistä irtoaginollaa SM-kisoihin puolen vuoden tauon jälkeen ja niinhän siinä sitten kävi, ettei tyhjin käsin tarvinnut kotiin tulla. Javalle nollat siispä ensi kesän SM-tuomari Deiddan hyppäriltä ja Kermisen agiradalta, joten vikalla Deiddan agiradalle lähdettiinkin vaan treenaamaan. Vikalla radalla päästiinkin vasta tekemisen meininkiin, kun ei tarvinnut käsijarru päällä vetää, tätä lisää!

Edellisen vuoden maajoukkueen edustajana Javalle on takuupaikka tämänkin vuoden karsintoihin, joten rankingilla ei meidän tekemisissä ole minkäänlaista merkitystä jatkossakaan. Ja sitten tietty pikkukisoista noi piirinmestaruudetkin on ohjelmassa myös joukkuekisan osalta, kun sieltäkin se voitto löytyy. Voimme siis hyvillä mielin keskittyä omaan kuntoutukseen ja treenailuun, kun ei tarvitse nollia miettiä kisoissakaan.

Suurkiitos Eerikalle videoinnista, niin löytyy ihan todistusaineistoakin tapahtumasta:

7.3.2017

Komiikkakoirat

Kyyä, vastaanotto päällä!
Johan oli taas komiikkatreenit duon kanssa viime viikolla. Onnistuin saamaan myös Javalle tuurauspaikan, joten molemmat harmaat pääsi Jennan keskiviikkotreeneihin pohtimaan MM-ratojen kuvioita. Loppukaneettina Jenna totesi näiden kahden jälkeen, että "Iona on siitä erikoinen paketti, että se on kiihkeä, mutta myös pedantti ja sitten Java on kiihkeä... ja no, arvuuttelija". Tästä jo voinee päätellä kumpi ajatteli enemmän sen kymppiminsansa aikana :D


Pipanttinen oli yllättävän timanttinen suikauttamalla keppientryn oikein ei nyt ihan ykkösellä, mutta silti noin niinkuin möllikoiraksi. Sen lisäksi keppien poispäinkäännökset tai muu itsenäinen touhustelu näytti varsin helpolta. Puomin osumia en saanut ihan haluamallani erottelulla, kun sen piti löytää pimeä putken pää itsenäisesti. Yhden semiloikan se teki, mutta muuten tosi hienosti yritti jotenkin tassujaan kontaktialueeelle mallaa. Näiden erottelu/käännöstilanteiden käskytystä pitää vielä itse miettiä.

Nalpella oli vähän rairai, eikä ihan malttanut esim. hypätä päällejuoksua niin, että rimakin olisi pysynyt. Se piti nostaa 45:een, jotta ne pikkuiset takakoivet viitsittiin ottaa hyppyyn mukaan ja tässä mun on pakko olla tositositosi mustavalkoinen. Kaikki kolinat ja rimat on pakko huomauttaa samantien, joten otti aikansa ennenkuin päästiin neljää alkuhyppyä pidemmälle. Varsinainen haaste oli silti se putkestä luopuminen ja keppien valitseminen, johon kokeiltiinkin tarkoituksella eri ohjaustaktiikoita. Selvää oli kokeilemattakin, että liike ja kaikki huiskaisut sen imaisee putkeen, joten kuuntelua sillä pitäis kyllä parantaa aika paljon näihin erotteluihin, jotta kisatilanteessakin se malttaisi valita oikein, eikä vaan hauskinta putkea.



Viikonloppuna lähdettiin hyvien säiden innostamana tekemään pikainen ex tempore -trippi Mikkeliin. Koirilla oli varsin lystiä, kun molempina päivinä käytiin mökillä kävelemässä, joten järvenjäällä sai juosta rallattaa sen minkä tassuista lähti. Lisäksi lauantaiksi nappasin Huvihurtasta vielä pienet omatoimiuinnit, niin tuli puolituntia tehokasta uimahyppelöväsytystä suoritettua siinäkin. Mahtavaa, kun on kolme lelujen perässä uivaa koiraa. Ihastuttavan väsynyttä laumaa oli lauantai-iltana, joten ohjelmavalinnat varsin onnistuneet! Ajatuksissa oli alkuviikon vapaatreeni käydä tekemässä sunnuntai-iltana, mutta sen verran unisia näytti karvakaverit olevan, että skippasin senkin maanantaille. Lepo on kuitenkin lihaksiston ja pääkopan kehitykselle se ihan ykkösjuttu.

Isla -kamun kanssa revittelemässä, päänhuoltoa sekin!

Hauskahan näiden kanssa on touhuta :) Kävin siispä tekemässä lyhyet vapaatreenit maanantaina, jotta pääsin muistuttelemaan pikkuotuksella suoria puomiexitejä - todennäköisemmin viikonlopun ykkösen radoilla kohtaamme enemmän näitä tilanteita, kuin mitään käännöstelyä. Puomin alla oli vielä hämyputki aikamoisen levällään, joten saatiin samalla erottelutreenikin. Hyviä osumia ja kiva päästä niistä palkkaamaan tuollaisten haastavien treenien jälkeen. Etukäteen mietityt treeniaiheet (2-3) muutamalla esteellä, 10 minsaa kentällä per koira, palkkaamista onnistumisista ja lenkille.