PAO:n 4kk "synttäreitä" juhlistettiin viime viikolla välikuvilla ja ihan hyvältähän tuo operaatio alkaa näyttämään. Periaatteessa olen siis nyt rajoitteeton, paitsi kovalla juokseminen on vielä kielletty pari kuukautta. Ei siis mitään lenkkiä yms. ulkona vielä kävelyä kovempaa. Tokihan minun piti sitten agilitystä kysyä, että mitenkä joustavalla keinonurmella, niin kohtuudella sitä sitten. Työtä on vielä ihan kamalasti edes normaaliin liikkeeseen, mutta jatketaan harjoituksia! Tämän kunniaksi pistimme ilmon sisään sitten Vantaan eo-hallikisoihin, joten tulemme sinne sitten tekemään vajaan puolen vuoden breikin jälkeen kisacomebackin :) Tavoitteita ei ole muuta, kuin fiilistellä.
Tämä viikko on vietetty niin tiiviisti töiden parissa Osloa myöten, että kaikki agilityyn viittaava on jäänyt vähän luonnollisestikin pois agendalta. Onneksi viime viikolla sentään kävi vallan satumainen munkki ja sain tiistaille Javalle tuurauksen Akatemialle ja keskiviikkona sitten tietty Piipaan omat Jenna-aksat Ojangossa. Sen viikon tähti oli kyllä niin Herra Jalmari, hitsi se oli hieno <3 Vähän tästä inspiroituneena laitoimme ilmon sitten muutaman viikon päähän menemään, että joskos sitä pystyisi jo kokonaista rataa juoksemaan sielläkin.
Keskiviikon treeneissä teemana oli erikoisesteet, niiden lukitseminen, A:lta kääntyminen 180 astetta ja meidän omat tavoitteet keinun palkkaamattomuudesta. Erikoisesteet eivät näköjään minkäänlainen ongelma pikkukoiralle, eikä yhtään nikotuta enää keinulta palkan poisjättäminenkään. Sen sijaan noi A:lta käännökset on vielä aika hc koiralle, joka ei ole niitä suoraankaan tehnyt kovin montaa, mutta siihen nähden ihan hyvää ongelmanratkontaa pikkukoiralta. Jostain syystä ohjaaja oli heikoin lenkki, kun sylkkärin tekeminen ei onnistunut ei niin millään. Nooooh, vähän saa olla ruosteessa!
Huvittavin episodi kävi treenin puolivälissä, kun Iona kolautti rimaa wrap -hypyssä ja se oli ihan pöyristynyt, että mikä juttu tämä, rima potkii?!?! Jos verrataan isukkiinsa, joka ei aina sillälailla huomaa, vaikka koko este sattuisi kaatumaan siinä tekemisen tuoksinassa. Universumi haluaa ehkä tarjoilla minulle näin toisella kierroksella rimavarman koiran. No, aikamoisen hienosti vaan pikkukoira paahtaa jo samoja harjoitteita, kuin 3-luokan koirat, vaikka yhteenkään möllikisaankaan asti ei olla vielä päästy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)