Meillä oli tosi kivaa Sari Vähäniityn tehistreeneissä tiistaina. Jalmari oli niin innosta soikeana, että ei meinannut pelihousuissaan pysyä ko aksaa. Muutenkin se oli tosi pätevä ja tässäpä yksi ratapätkä lopputreeneistä ihan videoituna:
Ihastuttava työmotivaatio sillä kyllä, että jaksaa ratatreeniäkin paahtaa tuolla innolla vielä noin loppuvaiheessakin. Puomin konktakti oli huono, mutta se onkin nyt ollut tehokuurilla kontaktien erottelussa: puomille PITÄÄ pysähtyä, vaikkei A:lle tartte, niint tehdään treeneissä noita hieman tehostetusti. Kovin montaa kertaa ei jaksaisi ottaa koiraa kainaloon kesken radan kisoissa ;)
Varmempi ohjaus tuohon kepeille olisi ollut valssi ja toiselle puolelle jääminen, mutta halusimpas nyt testata kerrankin miten hyvin se a) hakee tuolta etäisyydeltä avokulmaa b) kestää aika jyrkän takaaleikkauksen. Ja niinku kuvasta näkyy, niin hyvin kesti, kunhan vaan itse pidin yllä tasaista liikettä. Karvaeläin kun reagoi hyvin vahvasti isoihin rytminmuutoksiin, niin taas oli hyvä paikka takoa omaan hattuun, että liike, liike, liike.
Sari Vähäniitty oli tällä kertaa tehnyt muutenkin oikein etenevän radan, jolla pääsi liikkumaan niin ohjaaja kuin koirakin. Jalmarille pienen blondimomentin aiheutti tuo putki 19, kun alkuun ajattelin mennä ulkokaarteen kautta. Mutta vaikka mitä teki, se aina kääntyi väärään suuntaan putkelta ja siinä tuli sitten turha lenkki, jos olisi suoraan kääntynyt viiksikarvat vasenta reunaa nuollen. Niimpä suunnitelmaksi vaihtui edellisellä saksalainen, joka loppupeleissä olikin paljon fiksumpi ja jouhevampi jatkonkin kannalta.
Ehkä upein kohta koko baanalla oli tuo esteen 23 poispäinkääntö, koska mä en olis heti uskonut, että se oikeesti lähtee vetoon. Ja jokaikinen kerta se lähti ja teki tosi tiukkoja ja varmoja poispäinkäännöksiä. Soon kovin hauska eläin <3 Jossain vaiheessahan nämäkin oikeasti alkaa olla kisarepertuaarivahvuudessa, joka itsessään on kovin kiva, niin alkaa olla enemmän työvälineitä käytettävissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)