18.5.2014

Meno on todellakin let's go

Siitäkin huolimatta, että sattui treenipäiväksi kevään eka tosi lämmin sää ja ohjaaja oli edellisenä yönä ollut riennoillaan snadisti liian pitkään. Ei siis mikään eniten ässäfiilis aamulla, mutta kyllähän se loistotreeni aina virkistää. Kyyyllä se alkoi sitten pikkuhiljaa univelkakin helpottaa paikan päällä. Olinhan toki ajatellut, että voisin ehkäpä olla vaikkapa vimosten joukossa, mutta ei - heti ekaan pariin sitten nakki napsahti. En nyt kehdannut alkaa asiasta narista, vaan sen sijaan laittelin tossua eteen :D

Elinalla olikin aika vauhdikas baana, jossa rytmitys oli avainsana. Ja se mikä teki siitä semisti haastavaa, niin vaihtelevat estevälit. Välillä mentiin yli pitkää kahdeksaa metriä ja välillä taas neljän metrin nysväystä. Jottei liian helpoksi kävisi, niin tefloninen muistikapasiteetti ohjaajalla edesauttoi upeasti unohtelemaan rataa. Todella tuskaisaa, kun aina oli suunta vähän hakusessa. No, loppupeleissä sehän meni kuitenkin ihan kivatsusti ja siitä on jopa videotodisteita. Kiitosta Sarille kuvausavusta!


Piirsin tälläsen hienon radanki treenin pohjalta!

Javalla on muutenkin oikein "karkkipäivä", kun päivät kivat osuudet ei loppunutkaan aamuaksaan. Pieni shelttineitokainen tulee tuossa iltasella vielä toisille treffeille, vaikka torstainakin deitit onnistuivat jo aikalailla oppikirjan mukaan. Toivomme siis "Jalmineja" heinäkuun puoleen väliin Kymenlaakson suunnalle :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)