Ootas mä katon kalenterista.. treenit, treenit, kisat, treenit, treenit

Siinä sitä mun elämää nyt sit. Pahoittelen :D Pikkumusta homsantuusa palasi siis meidän arkeen oikein kotiinkuljetuksella torstaiaamuna ja hyvinkin emännän elkein se otti taas talouden haltuunsa. Ja pisti luonnollisesti vallattoman poikansakin ojennnukseen asiaa enempää aprikoimatta. Johan se alkoi elämä käydä tylsäksi, kun kertaakaan lenkillä ei ole hihnat solmussa tai toinen halua välttämättä mennä nuuskuttelemaan just toiselle puolelle tietä.

Perjantai-ilta me vietittiin ihan yllättäen Taiteiden yön sijasta ihan vaan kotoisasti aksahallilla. Siitä ei ainakaan tuu seuraavana päivä paha olo ;) Päästiin tällä viikolla Helin tarkan silmän alle tekemään aikamoista irtoamis/kääntymistreenirataa, jossa suurin vaikeus näytti tällä kapasiteetilla olevan radan muistaminen. Koirahan teki ihan törkeen upeaa jälkeä, kun mä olin varma mihin päin rata jatkuu. Ja loppukommentteina saatiikin rohkaisevat lausunnot, että ollaan menty tosi paljon eteenpäin. Kyllähän se siltä tuntuukin koiraa ohjatessa, kun se menee ihan käsittämättömän upeasti kauempaakin käskyttäen, eikä ihan oikeasti tartte olla aina nenästä vetämässä.

Ja vapaatreenipuolikkaalla tehtiin erityisesti puomia. Keskiviikkona kun ystäväni pikku-pilkku teki puomilla Ertin treeneissä pienen arviointivirheen alustan pitävyydestä ja tuli mukkelismakkelis puomilta alas. Pieni nootti pitää antaa kyllä puomista, ku siinä on karhennusmaalilla maalattu koko ylösmeno ja alasmeno, mutta jätetty sitten puomin keskiosa liukkaaksi. Siinä sitten koira luulee ylös kiivetessä, että pitoahan on ja hups, ei ookkaan. Toikin räpiköi pari kertaa reunan yli, josta sitten päätyi tutustumaan maanvetovoimaan lähemmin. Noh, onneksi itse tajusin olla hössöttämättä, vaan kehuin ja tungin namia naamaan ja käveltiin uudestaan radan alkuun. Mikä parasta kuitenkin huomata, että tuon pää kestää epämiellyttäviäkin tilanteita + niiden nollaamista ja puomista ei tullut minkäännäköistä episodia putoamisen jälkeen, vaan tehtiin rataa ihan muina naisina ja koirina sen jälkeenkin. Ei ne kaikki sheltit tosiaan ole mitään herkkiksiä ja tässä yksi esimerkki :)

Viikonloppuhupina meille oli varattuna EKK:n rallytokoa ja aksaepiksiä. Mä mietin pitkään tuon Natin viemistä edes koko karkeloihin, kun juoksut aiheuttaa sille suuria mullistuksia elämässä ja kaikkea pitää miettiä/nuuskia/haaveilla/ihmetellä  myös niiden loppumisen jälkeen. Ilmomaksukin meillä oli maksamatta perjantaihin asti, mutta ajattelin sit kuitenkin viedä senkin, kun Javan kanssa paikan päällä ollaan joka tapauksessa. Noh, se oli aika turha reissu :D Nipster oli tosiaankin hyvin haahuileva, vaikka radan se aloittikin ihan mukavasti ja päästiin puoleen väliin asti. Liikaa sille oli tällä kertaa kehän laidalla oleva valokuvaaja, jolta se päätti lähteä tarkastamaan nakkitilanteen ja tästä hyvästä sitten HYL :)))) Keskeytin suorituksen, vaikka olisi saanut loppuunkin tehdä, kun ei siinä ihan oikeasti ole järkeä, jos toisen keskittymiskyky on luokkaa miinus nolla. Kaikki Natin aiemmissa rallyissä nähneet kun tietää myös miten upeasti se tekee silloin, kun ei hormonit häiritse ja siihen ei tänään ollut saumaa. Tästä oppineena juoksujen tulemisen ja jälkeisenä aikana ei tulla kisaamaan -> eli laskee siitä sitten paljon jää kisakuukausia vuoteen, jos pariin otteeseen juostaan ;)

Poikansa Herra J oli kuitenkin tutussa tikissä ja erittäinkin pursuileva energiansa kanssa. Koska kentän toisessa päässä oli rallytokot ja toisessa epikset, otin Javalle lisäksi pari aksastarttia. Muuten se katselisi vaan koko rallyradan aksakentille päin, että "mammahei, meilä on väärä suunta" :D Niimpä ensin päästiin kirmaamaan medimölleissä ja hyvin kirmattiinkin. Jotain se vesseli jäi putken suulle arpomaan, kun olisi pitänyt itse käskyttää se aiemmin, mutta muuten hienoa tekemistä. Tämä riitti medimölliluokan voittoon ja täytyypä ihan julkisesti kehaista EKK:ta wau mitkä palkinnot :O Siis vaikka kyseessä mölliepikset, niin voittaja sai ruusukkeen (mä itse karsastan rumia pokaaleja, mut nää on kivoja muistoja), 4 kg RC:n Sensibleä, Kermansaven kupin, jossa pohjassa EKK -logo ja vieläpä 20e lahjakohtin Pet Pointiin. Muutenkin ESS:n agikurssien shelteillä kiva päivä; mineissä 2. sija ja medeillä 1. & 3. Go sheltit!

Tästä me laskettiinkin sitten kierrokset suitsaitsukkelaan rallytokomoodiin ja moni vois hämmästyä, kun näkisi minkälainen kiljukaula ko. koira on ollut 15 min aiemmin omaa starttivuoroa odotellessa ja minkälainen keskittyminen sitten rallytokossa heti perään. Rallyssä upeaa tekemistä ja ainut virhe olikin sitten tehtävän uusiminen, kun herra Touhukas pläjäytti liikkeestä maahan kun istuminen olisi riittänyt. Tästä siis ALO 97/100 Jalmarille! Tänään taso oli aika kova, kun näillä pisteillä ei palkintosijaa, mutta ei sillä väliä, kun tulokseen ja ennenkaikkea tekemiseen oon niin törkeän tyytyväinen.

Päivän päätteeksi oli vielä kirsikkana kakun pohjalla kisaavien episstartti, johon mentiin lähinnä keppien takia. Niitä teki mieli päästä kokeilemaan ihan tositoimissa ja ei pettänyt Java tälläkään kertaa. Tulokseksi valitettavasti HYL kolmesta kiellosta, kun ei oikein meinannut putkiin irrota ja itse sitten sähläsin ne hyllyiksi, kun olisi voinut rauhassa ottaa pari askelta taaksepäin ja uudelleen lähettää ennemmin kuin survoa esteen vierestä. Tästä siis note to self, ei näin :D Kymppiin olisi siis koiralla ollut täydet saumat (jolla olisi ollut 3.) ja nekin olisi saanut huolellisemmalla ohjauksella pois. Ja mikä parasta, kaikki vaikeammat kohdat meni kuin vettä vaan! Superrrr! Rata ei tosiaan ollut ykkösen rata profiililtaan, joten siihen nähden täytyy olla hyvinkin tyytyväinen miten lähellä ne nappiradat on tuollaisillakin. Täytyy katsoa, jos jostain löytyisi ratapiirros, kun olis aika hauska rata muuten.

Näin ollen meillä siis erittäin kiva päivä ja taas opittu omista koirista vaikka mitä! Ja huipuinta, että me lähdetään ensi lauantaina ihan hyvillä mielin Javan kanssa kokeilemaan menoa ensimmäisiin virallisiin agikisoihin Janakkaalaan kolmen startin verran. Ei lähdetä nollajahtiin verenmaku suussa, vaan näitä kivoja onnistumisia hakemaan lisää :) Kiitos kaikille mukavasta koiramaisesta päivästä Niittykummussa!