Tämän näköistä koiraa ei sitten kannata Hartukselle viedä ;) Kuva: Petra Suurkari (Kiitos kuvasta!) |
Että sellainen nuorten luokan debyytti tänään Lahdessa. Jaana Hartukselle ei koirassa kelvannut tänään mikään ja sen mukainen laatuarvostelukin lyötiin kouraan; "TYYDYTTÄVÄ tulee antaa koiralle, joka vastaa rotuaan ilman yleisesti hyväksyttyjä rodun piirteitä, tai jonka fyysisessä kunnossa on toivomisen varaa.". Arvostelusta on kuitenkin vaikea päätellä mitkä ne puuttuvat piirteet nyt sitten on, koska fyysisessä kunnossa ei pitäisi olla huomautettavaa. Näillä sanoilla siis tänään:
"Keskikokoa hieman kookkaampi mittasuhteiltaan riittävä nuorukainen, jolle toivoisin hieman enemmän luustoa. Hieman kapea kuono, pyöreyttä kallossa. Oikein asettuneet, mutta turhan kevyet korvat. Hyvä ylälinja, riittävä runko. Turhan pysty lantio. Kantaa häntäänsä aivan liian korkealla liikkeessä. Liikkeet saavat vielä varmistua. Erinomainen karvanlaatu."
Häntä oli törkeä, siitä ollaan varmasti kaikkien katsojienkin kanssa samaa mieltä, kun Javalla oli liputuspäivä :D Liikkeissä upeasti häntä kipparalla me vedettiin, kun daameille piti ilmeisesti kertoa mikä miesten mies se siellä kiertää kehää. Mutta tähänkin on pakko ihmetellä, että onko parempi se häntä koipien välissä vai kohti kattoa? Ja onko se oikeesti niin kamalaa, vaikka toki paimenkoiran pitäisi liikkeessä olla sulavasti häntä selkälinjassa, kun verrataan vaikka puuttuviin hampaisiin, huonoihin etuosiin jne. Kaikki koirat mitattiin ja Javalla taisi mitta näyttää jotain 39cm, korva ovat juu kevyet mutta eivät pystyt vaan kärjestään eteenpäin taittuneet, liikkeet kärsii kontaktin pitämisestä ja hännänheiluttelusta. Pakko vielä lisätä, että pidän tuomareista, jotka käyttävät arvosteluskaalaa muutenkin kuin punasävyisten osalta. Mutta silloin linjan pitäisi olla selkeä minkälaisia ominaisuuksia tuomari arvostaa, perusteltu koiran kohdalla ja tämän päivän perusteella mulle jäi ihan mysteeriksi mikä se punainen lanka oli.
H:n olisin ymmärtänyt, mutta T ei oikein uppoa: Onhan tuo toki tyypiltään jotain muuta kuin klassinen sheltti ja tänään olisi pitänyt olla massaa ja luustoa miellyttääkseen. Junnu/nuorten luokassa olisi pitänyt olla tarjolla jo valmista pakettia. Arvostelua ekan kerran lukiessa ajattelin, että "riittävä" olisi tuomarin sanavarastossa yhtä kuin tyydyttävä, tai riittämättömästä se seuraava steppi, mutta mielenkiintoisesti riittävä -adjektiivia viljeltiin ihan yhtälailla ERI:llä palkittujen arvosteluissa. Pyöreys kallossakaan ei näyttänyt haittaavan.
Mielenkiintoinen näyttelykokemus ja etenkin mielenkiintoinen näkemys tältä tuomarilta. Se ois sitten vaan uutta matoa koukkuun ja palataan varmaan näytelmiin tuossa kesällä hakemaan sitä puuttuvaa EH:ta. H kelpaisi myös. Varmaan vuoden päästä kesällä kolmivuotiaana tuo koira alkaa olla jostain kotoisin (ainakin Natin kohdalla piti kutinsa), niin mietitään sitten uudestaan tuota näyttelyharrastusta. Sitä ennen me viihdytään paremmin noissa vähemmän mielipidelajeissa, joissa tuloksia tehdään harjoittelemalla. Kuitenkin näyttelypäivä itsessään oli varsin mukava tuttujen kanssa turistessa ja kauniita shelttejä katsellessa - onnittelut vielä kertaalleen hienosti pärjänneille!
Koira (kuten omistajansakin) on nyt aikalailla raato. Javallekin oli tosi rankka päivä, kun piti niin kauheen monelle tytölle ehtiä huiskuttaa häntää ja leperrellä mukavia. Etenkin Minni -neitonen oli pienen pojan mielestä aivan totaalisen hurmaava daami, jolle piti rintaa röyhistellä joka saumaan. Java myös tykästyi kovin jättimäiseen hoffiurokseen. Naureskeltiinkin siinä, että ne kaksi blandaamalla olisi varmaan saanut Hartuksen ihannesheltin, kun olisi tullut sitä luustoa yllinkyllin ja vähän raskaammat korvatkin. Tai toinen vaihtis oli seuraavan kerran ilmoittaa poika corgikehään, jossa kevyet korvat on kova ässä hihassa pitkän rungon kanssa ;) Java käyttäytyi ihanan reippaasti ja iloisesti koko pitkän päivän, josta täytyy olla aina tyytyväinen - Mammalle pikkupilkku on luonnollisesti aina laatuarvosanalla erinomainen, kun se käyttäytyy hienosti :)
Miekin arvostan enemmän liputtajia, kuin häntä koipien välissä luimuilijoita! ;D Iloa ja asennetta pitää olla, ja onneksi agi- ja tokokehissä ei ole väliä hännän tai korvien asennolla! t. Nimimerkki Hartukselta sunnuntaina H, turhan korkealla hännällä, voimakkaasti taittuneilla korvilla... ;)
VastaaPoistaKylläpä on tuomarin silmiä kirvellyt, kun liputtajaa joka luokassa ;)
VastaaPoistaKiiks, onneks ei sitten tuonne ilmottauduttu tämän 42 senttisen kanssa, jos mittakin viuhui. :o
VastaaPoistaTaisi olla se kommentti "tämä on ollut ruaka-aikaan kotona" mulle liikaa siellä pentunäyttelyssä. :D
Ylihuomenna Turku KV korkkaa meidän viralliset. Jännittävää.. :)
Kuulemma Hartukselle vielä 40cm menee, mut sen jälkeen taitaa tulla HYL kouraan. Eli siis ei enää sille :D
VastaaPoistaHyvin se menee, tosi komea poika Savusta kasvanut! Paljon tsemppiä ja toivottavasti Whitmarshilla on vähän laveampi käsitys sheltin olemuksesta :)