Edit // Rata lisätty 29.11.
Tosielämässä 18 +21 oli yhdistetty keskelle kenttää, kun ei muuten olis mahtunu kaikki |
Rata oli aika haasteellinen ja sinne oli survottu aika monta testipätkää, joiden suoritusta Nina halusi näin ekalla kerralla arvioida ihan rataantutustumisesta siihen miten itse este suoritetaan koiran ja ohjaajan toimesta
- Alkuun testattiin esteillä 1-4 koiran estehakuisuutta ja irtomista
- seuraavaksi vitosella A:n suorittamista itsenäisesti, kun alla menee suora putki
- kutosella takaakiertoon irtoamista
- 7-8 välistäveto
- 9 putki-puomi erottelu
- 10 ennakoiva valssi
- 11 putki-puomi erottelu tällä erää puomille
- puomin itsenäinen alastulokontakti
- 13 jälleen takaakierto ja sen lukitseminen
- 14 pakkovalssi putkeen
- 15-16-17 kerättiin täysi vauhti esteelle 18, jossa piti tehdä sitten ennakoiva hidastava valssi, jotta koiran saa siitä kepeille 19 avokulmaan joko lähetettynä tai saatettuna,
- kepit oli suunnattu kulmaan ja päin putkea, joten siellä loppupäässä oli n. puoli metriä tilaa koiran kääntyä ja silti piti malttaa tehdä loppuun asti
- ja vielä grandefinale este 20, joka piti tehdä poispäinkäännös tyyliin takaakiertona. Huh!
Meillä oli tänään äärimmäisen onnistunut treeni ja saatiinkin kirkkaasti moni noista onnistumaan. Ensimmäinen oli luonnollisesti se, että rataantutustumisen valinnat pidin myös itse ratasuorituksessa ja ne oli onnistuneet. Alkuun meillä oli hyvä ratkaisu ottaa persjättö esteiden 3-4 väliin, jolloin lähdöstä koira vaan törkättiin kakkoselle ja jätettiin se suorittamaan estettä, jotta persjättö on valmis ennen kolmoshypylle lähtöä. Ja se selkeesti otettiin huiviin viikonlopun persjättösulkeisista, joten oli kiva päästä ottamaan siitä ilo irti samantien. Kertaakaan Java ei jättänyt kakkosestettä suorittamatta, vaikka välillä olin vähän liiankin edellä ja se oli kuitenkin aika kaukana. Kelatkaa, mun pieni Jalmari, jonka mielestä äiskän kainalossa on maailman paras paikka!
Kasiesteelle olin miettinyt yhtenä vaihtoehtona sylkkäriä, jonka halusinkin siihen kokeilla sisäkaarteen kautta. Tässä meinasi ohjaajalla vähän lipsahdella käsi irrota ruhosta, jolloin koira otti sen hypyn yliheittona. Pääasia, että suoritti siitä huolimatta. Saatiin kyllä monta hyvää sylkkäriäkin väännettyä. Putki-puomi -erottelussa Jalmari oli tänään noheva. Sillä on näköjään hyvin vahvasti iskostunut käsiohjaus putkiin ja yli viidestä metristä pelkkä kiipee -käsky riittää puomille. Kun piti kädet kurissa, niin koirahan meni just eikä melkein.
Kontaktin alasmeno sillä nyt ei ole vielä niin itsenäinen, että se sinne menisi töröttämään, jos jään toiseen päähän, mutta paikattiin sitten tätä hyvällä irrotuksella takaakierrolle 13. Hitusen pistettiin taas kuski skarppaamaan, kun ekalla kerralla en enää ohjannut takaakierron jälkeen itse hyppyä, vaan ajatus oli jo putken pakkovalssissa. Hyihyi, este kerrallaan! Korjasin tämän nimenomaan fiksaamalla katseen ja rintamasuunnan oikein, jolla koira lukitsee hypyn ja siitä sitten koivet liikeelle. Ja meni niinku Strömssöössä!
Hypylle 18 Ninakin lanseerasi termin "paskavalssi". Käski siis ihan jokaisen sen valssin siihen vääntämään, vaikka se nyt ei olisikaan ihan oppikirjan mukainen kaunis oikea-aikainen. Ekalla vedolla olin itse myöhässä merkkaamassa hyppyä, niin Java oli jo hyppäämässä laakahyppynä ja korjasi sen sitten ilmalennon ja laskeutumisen aikana. Unelmatilanteessa sinne olis käyny tekemässä sylivekin, jolla olis merkannu oikeen ponnistuspaikan jo koiralle valmiiksi, mutta mä nyt tyydyin keskittymään ihan vaan siihen, että itse valssi olis oikea-aikainen. Ero on ihan huikea, kun koira lyhentää laukan täydestä vauhdista, kokoaa ja ländää oikein viiksikarvat siivekettä nuollen.
Kepit oli suuri yllätys! Oltiinko Ninan mukaan peräti illan ainut koirakko, kuka ei tehnyt yhtään keppivirhettä. Java malttoi superhyvin tehdä loppuun ahtaudesta ja häiriöstä huolimatta, kun mä keskityin siihen, että vasta tokavikan kepin jälkeen saa alkaa miettiä seuraavaa estettä. Sari Vähäniityn sanat mielessä siis, että tehdään ainan keppejä niinkuin palkka olisi edessä tokavikalle asti. Siitä sitten vaan poispäinkäännöksellä vimoinen takaakierto ja vika hyppy ja superpalkka koiralle! Java näköjään tottunut niin paljon lähtemään mun pelasteluohjauksiin, et senkin takaakierron se suoritti kyllä aikamoisen kaukaa ohjaten... :)
Kaikenkaikkiaan siis superkiva saada onnistumisia! Ninakin kehui koiraa nopeaksi, estehakuiseksi, hyvin kääntyväksi, nopeasti reagoivaksi ja äärimmäisen kiltiksi. Allekirjoitan! Toisella on kovin iso tarve tehdä niinkuin mamma tahtoo ja mamma taas koittaa kovasti oppia koiransa arvoiseksi ohjaajaksi. Treeniä rytmityksessä, rintamasuunnalla ohjaamisessa ja sen avulla esteiden lukituksessa, niin hyvä tulee. Aikamoisen hyvältä tuntuu saada kehuja noinkin tarkalta koutsilta, jonka "hyvä" on oikeesti hyvä.