26.8.2012

Herra J 3 vee!

Jaahas, taas on blogikin jäänyt elämään ajassa kivireki ja kuokka. Eniten siitä on kuitennii ehkä syyttämistä kaksijalkaisen töitä, kun piti siirtyä taas Suomen rajojen ulkopuolelle kokonaiseksi viikoksi. Jos ei muuta, niin saipa koirakin ihan totaaliloman kaikesta vähänkään harrastuksiin liittyvästä. Odotan siis mielenkiinnolla miten näyttävästi tuo pilkullinen eläin lähtee lapasesta huomisissa aksatreeneissä :D

Paljon on taas ehtinyt tapahtua. Niinkin paljon, että hyvä, jos puoletkaan muistan. Aloitetaan tärkeimmästä. Armas pikkupilkkuni vanheni tänäkin vuonna yhden kokonaisen vuoden (vaikkei se ihan oikeasti siltä tunnu) ja tällä erää siirtyi kolmivuotiaiden kerhoon. Paljon onnea, Elämäni Koira <3 Jälleen mahtava vuosi takana ja varmasti monta upeaa edessä.

Virallinen synttäripotretti <3
Tadaah!
Juhlallisuuksiin ehdittiin tarttua vasta nyt viikonloppuna ja luonnollisesti yhtä pätevät juhlamuodollisuudet piti olla pojalla kuin äidilläänkin kuukautta aiemmin. Tällä kertaa tarjoilun puolella lähdettiin liikenteeseen cup cakeseilla. Pohjaksi siis pieni siivu NEU-pötköä ja päälle julmettu määrä koristeita mitä nyt vaan jääkaapista sattui irtoamaan. Nakkia, raejuustoa, pensasmustikkaa, jugurttia, salaattia, mansikoita... Taidankin tehdä tästä blogista ennemmin koiranruokakokkailublogin, kuin treenipälinää ;) Messissä siis tuttu trio näitäkin juhlia vietämässä: Java, Nati ja Luna.



Nati oli kovin tietäväisenä protokollasta ja aamun tapahtumista
Naisvieraat oli annoksensa kanssa ennätysajassa valmiita ja myös tarvittaessa auttamaan synttärisankaria annoksensa viimeistelyssä ;)
Sen lisäksi, että ollaan syöty, ehdittiin me kisatakkin viikko sitten Purinalla Siuntion koirakerhon skaboissa. Sillä kertaa suoritus varsin nousujohteinen, kun ensimmäinen rata oli ihan kaaoottinen hylly, toinen rata ohjausmoga kymppi ja vika hyppäri sitten nollavoiton ja hyppysertin arvoinen suoritus. Aikalailla tyytyväinen joutuu siis olemaan :) Ekalla radalla koira oli ihan sytytyslanka perberissa kirmaava raketti ja erittäin tulenarkaa tavaraa. Se siis kaahotti ehkä tuhatta ja sataa, joka yhdistettynä rytmin rikkoontumiseen kohti sitten väärältä puolelta suoritettuun hyppyyn. Tästä me sitten kasailtiin itsemme Heidi Viitaniemen toiselle agiradalle, joka oli siis hyperhienoa suorittamista kahta kieltoa lukuunottamatta. Ja ne otan ihan täysin omaan piikkiin - alun niistossa jäin seisoskelemaan tielle ja muurin takaakierrossa vedin sen itse sieltä pois. Muuten erittäin hienoa ja nopeaa suorittamista, kun kahdesta kiellosta huolimatta vedettiin kolmen kontaktin agiradalla 4,13m/s etenemällä.

Vikalle hyppärille oli siis muksa lähteä, kun onnistumisia alla. Jalonen oli taas viljellyt yllinkyllin takaakiertoja ja sen lisäksi pimeän keppikulman, jonne kaahotettiin täysiä hyppysuoralta. Siinä Javalla meinasi taas mennä pitkäksi, kun mulla ei ollut mitään mahiksia ehtiä jarruttelemaan koiraa tai huitomaan sisäänmenoa, joten ei auttanut kuin luottaa siihen, että "kepkep" käsky on tullut jo tässä 1,5v aikana tutuksi. Ajatus sillä onneksi oli kohdallaan, vaikka ABS meinasikin vetää kurvin pitkäksi ja oikea aloitusväli löytyi. Päälle muutama tiukka valssi ja sitten alkoi ohjaajan ikioma säätöshow, kun linjasin itseni ihan liian tiukasti ja meinasin työntää koiran takaakiertoon ja sitä seuraavan sitten takaakierron sijasta väärästä suunnasta. Tässä saatiin yleisökin kohahtamaan, kun varmahylly vaihtuikin koiran ansiosta yhä nollaksi, kun Jalmari korjasi ihan viime tippaan oman linjansa. Loppuun kaahoteltiinkin sitten täysiä ja se palkittiin tällä erää voiton lisäksi SERT-H:lla :)

Kuva: Siuntion Koirakerho
Jalmari <3
Semmottiis. Pitäisi varmaan itseasiassa nukkumaan raaahutua, kun kello on maanantain puolella ja yhäkin pitäisi myös töihin raahautua. Piti vaan äkkiä pyöräyttää treenikavereille vähän mokkapaloja huomisen reenenihin ylläolevan syyn takia, ni se on ainakin hoidettu ny :D

17.8.2012

Pienet poijjaat menee kouluun syksyllä


Niin kävi tällä erää myös Jalmarille, kun eilen alkoi seuran ALO/AVO –tasoinen tokokurssi. Jotenkin ihmeellisesti olin ihan sivuuttanut sen faktan, että tokokentät ovat ihan täysin agikenttien vieressä ja iltaisin etenkin niillä jälkimmäisenä mainituilla on sutinaa. Orastava tokoinnostus vaihtui lievään hihitykseen tämän huomattuani paikanpäällä – ja ihan syystäkin.

Aloitin meidän esittelynkin pahoittelemalla jo etukäteen vieteripallon käytöstä, koska Herra J:n päälaji tapahtuu parasta aikaa aitojen toisella puolella ja saattaapi olla nuoren miehen mielikin siellä. Mulla olikin ihan järjettömän hauskaa koko tokotunti, kun koira kyllä työskenteli aivan upeasti kokoajan, kun oli aktiivista tekemistä. Mutta heti, kun vaihdettiin passiiviseen tekemiseen (esimerkiksi pidemmät perusasennot) nokka kääntyi tiukasti agikentän puolelle. Mihinkään haahuilemaan se ei lähtenyt edes paikkamakuussa, vaikka ajatus olikin ajoittain vauhdikkaampien lajien puolella.

Tämän päivän epistola oli kehääntulotarkastus, paikkamakuu, seuraaminen, perusasennot ja hyppy. Kehääntulotarkastus meni ihan rairaiksi, kun oli tuttu ohjaaja ja Java aksamoodissa. Kahden minuutin paikkamakuussa kävin välipalkkaamassa minuutin kohdalla, mutta muuten tosi jees, vaikka vähän kuikuilikin aitojen toiselle puolelle. Perusasennot ja seuraaminen toimi hyvin, kun vaan tehtiin jotain ja samalla hetkellä kun ei tehty, ajatukset pääsi koiralta karkaamaan. Loppuun sitten vielä hyppyeste, joka näköjään oli erittäin Javan mieleen, kun vihdoin tuli äksöniä. Eka veto oli lähes täydellinen, vaikkakin se kääntyy seisomaan ihan esteen taakse. En ajatellut korjata paikkaa tässä vaiheessa, koska uskon koiran tekevän sen itse, kun ylemmissä luokissa palautetaan hypyllä. Tokalla yrittämällä se sitten päätti ennakoida hippasen ja lähti muina miehinä suorittamaan ”sivu” käskyllä. Hölömö :)

Herra J on ennen kaikkea hauska koira. Se ei ole virkaintoinen tosikko, vaan työtä rakastava sählä. Sen tekeminen ei ole millintarkkaa, vaan enemmänkin sen mielestä on tärkeää tehdä kuin tehdä täydellisesti. Siinä saa itsekin olla hyvin keveällä asenteella liikenteessä, kun naama näkkärillä se paahtaa tehdä asioita ”sinnepäin”. Välillä jopa sen perusasentoon tulemiset on aikamoisia banzaiiiiii –loikkia ja kaikessa innostuksessa herkästi asentokin sitten vähän vino. Suurten linjojen eläin siis kaiken kaikkiaan :D

Loppuun pieni hehkutus myös kohta maailmalle lähtevistä pikku-Jalmineista. Lauma kävi silmätarkissa Lappeenrannassa ja kaikille oli tarjolla vain hyviä uutisia: silmät siis kaikin puolin terveitä koko katraalla. Muutama poika muuten etsii vielä omaa aktiivista kotia ja ilmoitus kiinnostuneille löytyy yhdistyksen pentuvälityksestä. Tästä muistui omaankin hataraan mieleen, että Javan silmätarkki on vanhenemassa lokakuussa, joten mennään mekin Jerker Mårtensonille sitten ensi kuussa merlesilminemme. Natin käytinkin aiemmin keväällä Axelssonilla, mutta kun herkästi merlesilmistä asiaan enemmän vihkiytymättömät saa aikaiseksi virhelausuntoja, käytän Jalmarin tapauksessa siispä spesialisteja.

12.8.2012

Jalminit 7vk

K. Elton John, K. Elastinen
K. Elmo, K. Emmi

Noni, taas on käyty lällyttelemässä Javan jälkikasvua. Aww <3 Hieno katras superreippaita seitsemänviikkoisia sheltinalkuja löytyikin Käpylaaksosta. Siellä kovasti rynkytettiin jo pentuaitausta mun kävelellessä sisään, että me halutaan moikkaamaaan NYT. Sylissä niitä sai pallutella ihan miten päin vaan ja hännät tötteröllä ne painelivat seikkailusta toiseen. Äärimmäisen tyytyväinen pitää olla kyllä näiden upeisiin luonteisiin, kun lelulla leikittiin äristen ja muutenkin olivat kovin ennakkoluulottoman upeita. Kuulemma ensimmäinen kynsienleikkuukin oli ollut ihan piisofkeik. Ja taisivat olla ekan kerran trimmipöydällä nuo kuvat napatessa, jos aiempaa eläinlääkärivisiittiä ei oteta mukaan lukuun.

Hei, olen ihana Elastinen ja vielä omaa harrastavaa kotia vailla! Jos sinulla olisi tarjota minulle puuhaa ja paljon rakkautta, otappa yhteys kasvattajaani Satu Airaksiseen :)
Herra Elton John

Herra Elmo ja lakisääteinen lepo

Ruokahalu erittäin kohdallaan

Dressman -miehet

Jumppatuokio

Aasille kyytiä

Iiiihana Elastinen <3

Paini pitää vetreänä

Tällä kertaa Elastinen ja Elmo asialla

Ha, mä puren sua varpaasta!

Helouuuuuu!

Pahantekoonhan näin suloiset vauvat ei tietenkään ehtis

Kohta lähtee!

Enks oo aika söpö? :)

Kuvat on ny vähä huonolaatuisia ja väritkin mitä sattuu, ku en jaksa fiksaa. Salaman akut oli jäänyt lataamatta ja eihän tolla kiinteällä oikeestaan tee muuta kuin pilaa kuvat. Mutta näkee niistä varmaan sen, että olivat iiiiihan supersomia <3

9.8.2012

Aidosti tylsiä

Viimeaikoina ollaan oltu aidosti tylsiä, eikä siis juuri saatu aikaiseksi mitään maailmaa mullistavaa. Eniten tästä on syyttäminen pari viikkoa sitten alkanutta duuniarkea, kun raatona ei juuri kykene sen kummallisempaan toimintaan kuin hengittämiseen. Eihän tässä ookkaan kun noin sata vuotta eläkeikään, että päivä kerrallaan ja silleen :D

Tähän väliin kesäinen filmi kaupunkilaiskoirista landella.


... Aasit :)

Viime sunnuntaina käytiin Porvoossa testaamassa keppitilannetta heinäkuun lopun tehoreenauksen jälkeen. Ja hienot itsenäiset kepit turkis tekikin kaikilla kolmella radalla! Edes jotain positiivista siis :) Ja vauhti oli kans oikein bueno ja oikeanlainen rähinä päällä kaikki kolme rataa. Mukava tietysti tässä lajissa, että kun joku toimii, ni jonkun on aina hajottava. Tälläkertaa lottokonekoirani valitsi putkiuukkarit. Semiväkevä hatutus, kun näitä nähtiin viimeeksi ensimmäisissä ykkösten kisoissa ja nyt se on keksinyt taas, että putkessa voi esim. tehdä uukkarin, jos tuntuu, että äiti karkaa sillä välin. Poltteli siis ystävällisesti sitten meidän sertin sillä femmalla. Mutta mitäpä sitä jossittelemaan, vaikka  tehtiinkin putkiuukkarista huolimatta B-kisan nopein aika, vähän lisää huolellisuutta ja sieltä ne sitten tulee, kun on tullakseen. 

Ja ne kepit halusin kuitenkin onnistuvan. Vaihdoin siis suoritustapaa itsenäiseksi sen sijaan, että oon itse siellä huiskimassa ja säätämässä ja sekoittamassa pakkaa. Ja parissa viikossa saatiinkin ihan mukavia tuloksia aikaan näiden suhteen. Koira uskaltaa lähteä hakemaan keppejä, vaikka jättäydyn taakse ja kiritän sieltä sitten selän takana. Laitetaan tähän nyt esimerkkihenkisesti C-kisavideo, jossa on hienot kepit (kulma ei muuten näy videolle, ku ne oli siellä ihan vinossa renkaaseen ja pituuteen nähden) ja putkiuukkari. Ei saanu lisäpisteitä siitä ;)



Maanantaina päästiin sitten yllättäen pitkästä aikaa Helin käsiin pikatreeneihin. Sen lisäksi, että kävin itse vetämässä rallattelurataa Jalmarin kanssa, tehtiin kipparinvaihto Javalle. Voihan virveli miten hienosti Java meni koko rataa ekaa kertaa lainaohjaajan kanssa! Kylmiltään Heli olis vitosella vetänyt sen radan "vieraan" koiran kanssa, joten aika huippujuttu. Meillä on nyt sitten varaohjaajakin ;) Oli muutenkin aika eksoottiset treenit, kun tunnelmanluojana taivaanrannassa välkkyi ukkosshow. Riittävän dramaattiset puitteet meidän treenaamiseen siis ainakin!

Huomenna reenaillaan taas aluevalmennuksessa, lauantaina käydään palluttelemassa pikku-Jalmineja Kotkassa, kisataan lämpimikseen Kouvolassa ja lopuista en sitten taas tiedäkkää.