Messuisäntä

Viime viikonloppuna oli taasen Lemmikkimessut, johon Etelä-Suomen Sheltit oli kutsuttu jälleen näytteilleasettajaksi. Luonnollisesti vastasimme kutsuun myöntävästi, sillä vastuullisen shelttikasvatuksen, rodun promo ja toimintamme esilletuonti on kuitenkin kaikki sen verran päteviä seikkoja, että vähän voi omasta vapaa-ajastaan sen hyväksi nipistää. Ja messuisäntä-Jalbert on tassu pystyssä ilmoittautumassa vapaaehtoiseksi :)

Lauantaina käytiin pohjille vetämässä maailman eniten hyytävimmässä olosuhteissa Purinalla kolme starttia teemana "Sokka irti" (Javan ihan ite keksimä). Sen verran rairai oli meininki, että kisakirjaan ei tarvinnut mustetta tuhlata, mutta koiranpoikasella oli erittäin kivaa ja hyvin nousujohteisesti kyllä suoritukset parani kolmen startin loppua kohden. Vika oli jo niin lähellä, mutta tärkeintä ehkä se, että tehtiin yhdessä hienoa rataa - lopputuloksista ei niin väliä. Ja onneksi tärkeintä ei olekaan se menestys, vaan loistava meininki, josta kiitos seurakavereille. Yhdessä ko hytisee huonon huumorin siivittämänä, ni paljon sukkelammin sekin menee.

Sunnuntaiaamuna lähdettiin siispä jo ysin pintaan Messukeskukseen. Muuten olisi lähempänä kymppiä riittänyt, mutta innostuin sitten kasaamaan tehiksestä meille agilitynäytösjoukkueen. Mukaan lähti Elina villis-Nellin kanssa ja Anne Tico-sheltin kera. Sellainen yllätys oli hihassa, että siellä ei ollutkaan agimattoa, vaan tuollainen tuplanäytelmämatto väärinpäin. Eli käytännössä pohjana kumimatto, joten sovittiin sitten liiton edustajan kanssa, että tullaan ajoissa sunnuntaina kokeilemaan ja mikäli ei koira alustaan sopeudu tai pysy pystyssä, niin jätetään väliin. Ilokseni hyvinhän tuo otus suhteutti menonsa ei-niin-pitävään pohjaan ja liikkui sipsutellen räkä poskella rälläämisen sijaan. Kepit taisi olla se hankalin, ko ei pääse eteenpäin, vaikka miten yrittää :D

Tässäpä siis päivän aksaosuus (aka Javan mielestä paras palkka ikinä) Elinan videoista. Ensin klo 10 iisimpi rallattelu:



Ja sitten iltapäivän näytös, johon Kari Jalonen oli miettinyt enemmän kommervinkkejä joukkueiden pään menoksi. Ei tosin annettu senkään haitata, vaan suvereenisti tehtiin koko jengi nollat. Hyvä me! Olipas hauska EO-tyylinen haaste, jossa kaikki tekee ns. samaa aikaa ja itsekin pääsi kokeilemaan lentäviä lähtöjä ihan niinku tosi toimissa.



Muun ajan Jalmarsson vietti sitten edustaen ja täytyypä nyt ihan itsekin kehua sen huikean hienoa käytöstä taas jälleen kerran. Siinä on kyllä vaan niin makea koira, joka on messuhälinässäkin kotonaan. Se jaksaa ottaa rapsutuksia vastaan supekärsivällisesti ja häntä vaan heilui koko pitkän päivän. Ei haitannut, vaikka jotkut ihmistaimet hyökkäsi yllättäen takaapäin rapsuttamaan tai ylipäätään ihmisvilinässä tepastelu. Hyvin onnistui tokotreenitkin siinä samassa ruuhkassa :D

Iltapäivän koiravahvuudesta vastasi Javan lisäksi Paavo -junnu, joka oli kyllä taasen ihan pähkinöinä Jalmarista. Se o jännä juttu, miten todella monet nuoret urokset on ihan mielinkielin matelemassa Javalle, vaikka sen ei tartte tehdä yhtään mitään. Tälleen nopeasti miettimällä sama reaktio on ollut jo ainakin kuudella koirankakaralla parin vuoden sisään, joten jotain ilmeisen uskottavaa tuossa pilkullisen otuksen habituksessa on. "Tykkää musta, kun olen niin piäni!" -tyylistä kiehnäystä siis. Jalmari fan club, eh?

Paavo ja Java päivystämässä 

Oikein onnistunut ja hauska messuviikonloppu siispä taas niin koirille kuin kaksijalkaisille! Loppuun vielä pari supertähtifotoa, kun Hippi oli Nadjan kanssa temppushow -hommissa tasatunnein:

Hipin temppushow

Hippi itse töissä

Jalbert sanoo, että olen iso MIÄS enkä mikään sylivauva ;)