Keinutaan

Ja me keinutaan, keinutaan

Eteen ja taa taa en haluu lopettaa-aa

Keinutaan, keinutaan

Pikkutursas pääsi treenaamaan keinun paikkaa ja vapautuskäskyä. Ja se oli kyllä hulvatonta! Sillä välin, kun virittelin kameraa, pikkuapina rämpytti aikansa keinua ja kun ei alkanut namia sataa, se seisoskeli jo keinun toisessa päässä siivekkeen päällä tarkistamassa toimiiko täällä palvelu paremmin. Strategiana siis palkkaa kymmenen sentin keinun alaspaukautus, 4 on -positio päässä matalana ja vapautussanan kuuntelu.

Ja hitsi, kaiken härväyksen lisäksi sehän osas, vaikka aiemmin en oo noin voimakasta liikehäiriötä ja hämysanoja viljellyt vapautukseen. Kerran se lähti omia aikojaan, kun alkoi kutittamaan panta niin mahdottomasti, että pääsi tehtäväkin unohtumaan siinä sivussa :D Mutta noin muuten jäätävän hyvä. Tässähän koitan siis pontevasti paikkaa Nalperon kanssa tehtyä mokaa, että radan jatkaminen on kivempaa kuin keinulla oleminen ja so far so good!

Sen lisäksi otustus pääsi taas pentutokoilemaan tiistaina. Tällä kertaa uutena oli mukana ruutu ja sehän pipanalta onnistuu kyllä tassun käänteessä. Tartte ko lelu jättää ja voi kävellä kentän toiseen laitaan ja vapauttaa, niin ihan tuhannen täysiä se sinne paahtaa. Vois näyttöruutuna kokeilla kans aikamoisen nopsaan vallan huvikseen. Sen lisäksi oli hyvä treeni ko tehtiin luoksetuloa niin, että pennut vapautettiin vastakkaisista päädyistä. Siinä piti siis tehdä valinta onko juokseva shelttipentu kivempi kuin mamma ja mamma voitti, jej! Annoin tarkoituksella nuoremman pennun vapauttaa ensin ja sitten vasta kutsuin Piipin, kun se jo näki sen liikkeen, jotta asiassa on jotain haastetta. Sen lisäksi vähä kontaktitreeniä tarjoamalla tyhjällä kentällä ja häiriössä.