Vai ulkona ja hallissa?
Java on kunnoustautunut kisapuuhissa mm. nollavoiton verran ja Pipanttinen on saanut ulkoiluviihdettä shelttikaverien toimesta. Manageri-Nati on sitä vastoin oikein tyytyväinen taustakomppaaja näissäkin tilanteissa, kunhan vaan joku silloin tällöin vähän palloa tai frisbeetä heittää. Ja tietty herkkuja tarvitsee säännöllisesti.
On ollut hirmuisen kiva taas palailla aksan pariin koulutushommiin ja talkooduunien tekemiseen. Itse lajin jatkumisesta en osaa sanoa tai onhan tämä seisoskeluagilitykin agilityä, mutta siihen mihin on itse tottunut. Ainakin heti vuoden vaihteen jälkeen alkaa Jennan viikkotreenit, johon suuntaamme Ionan kanssa aiheuttamaan välitöntä hilpeyttä. Muutaman kerran olen käynyt hallilla muistuttelemassa esteitä ja lähinnä lelua repimässä, kun se on pienen koiraeläimen mielestä vaan niin siisti kombo: saa tehtävän ja saa lelun, wihiiiii. Ja kieltämättä siistiä on kyllä minullakin. Siitä tulee hieno!
Tykkään valtavan paljon Ionan työasenteesta. Sehän on koira, joka rakastaa kropan käyttämistä ja sille tuottaa suurta hupia jo pelkkä sinkoilulupa kentällä. Myöskään ohjaajan omituinen ohjaustapa ilman liikettä ei hämmennä pikkukoiraa, vaan se yrittää ratkoa mysteeriohjauksiakin tarjoamalla jotain estettä esimerkiksi kipparille huutamisen sijaan. Jos jostain asiasta ei tule palkkaa, niin sen mielestä aina voi yrittää uudelleen. Jokainen tsäänssi on uusi mahdollisuus sanoo myös Piipaa <3
HSKH:n marraskisojen kuvia - Kuvaaja: Sami Laine
 |
| Nalu sanoo, että taputtakaa kovempaa, ei kuulu :D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)