Karvanaaman yllätys

 Pieni Jalmari -koirani pääsi ihan puskista yllättämään eilisissä tokotreeneissä, että sehän sitten osaa jotain. Tai aika paljonkin. Etenkin, kun lähtökohtana oli viikon takainen tolloilu tyttötuoksujen perässä. Sattui olemaan vielä näiden treenien vika kerta, jolloin käytiin läpi käytännössä alokasluokan kaikki liikkeet sen tunnin aikana.

Moro! Me ollaan sellasta oikein viksua shelttisukua!

Luoksepäästävyys onnistui hyvin, kun perberi pysyi maassa. Jes! Sen jälkeen tehtiin seurauskuviot kääntymisillä ja oon tosi hämmästynyt miten se jaksoi keskittyä ja tehdä. Yhdessä käännöksessä se jäi muutamaksi sekunniksi tollottelemaan kentän toisessa laidassa riekkuvia hauvoja, mutta palautui hienosti oikealle paikalle. Täyskäännös kaipaa jonninverran vielä hiomista, kun selkeästi siitä koiralta puuttuu kirkas ajatus mitä nyt tapahtuu, mutta muuten siis hienosti kehittynyt pitkässä seuraamisessa ja ennenkaikkea koiran asenne oli loistava. Ei huutelua muille koirille tai tyttösten tuoksujen metsästystä.

Hymytyttö

Jäävät liikkeet myöskin onnistuneita, vaikkakin kädellä viemällä. Ajattelin ensin tahkota varmaksi käskystä nopean seisomisen ja maahanmenon ennenkuin aletaan hifistellä pelkillä käskyillä. Samalla on myöskin treenattu sitä paikallaan pysymistä, vaikka mun liike jatkuu. Näiden jälkeen taisi olla luoksetulo, joka ensimmäistä kertaa treeneissä tehtiin ilman kiinnipitäjää. Kerran piti palauttaa paikalleen, jonka jälkeen malttoi pällistellä kiltisti hanuri sorassa mamman uusia käskyjä. Tästäkin täytyy olla tyytyväinen, kun ottaa huomioon minkälainen älyknääpiö se esim. juuri viime kerralla oli keskittymättömyytensä kanssa ja nyt malttoi muutaman metrin paikallaanolon + luoksetulon. Lopuksi vielä hyppy, joka sekin ihan mukiinmenevää. Nyt vaan kaksijalkainen koittaa muistaa eri komennon agissa ja tokossa, kun kesätauon jälkeen mulla tuli treeneissä ihan totaalinen blackout, että millä hyppykäskyllä me keväällä treenattiin :D

Siis hetkinen, paikoitellenhan mun kakara näyttää jo aikuiselta?

Tällä hetkellä mulla on siis tosi hyvä fiuwis tuosta pilkullisesta piskistä. Se siis selkeästi oppii ja pystyy väläyttelemään, kun hormoneiltaaan vaan kykenee. Niimpä voisinkin kuvitella, että mitään kiirettä ei nyt tuon kanssa kuitenkaan pidetä, treenaillaan kaikessa rauhassa ja toivotaan, että se samalla vähän kasvaisi henkisesti. Kävin juoksuttamassa hauvat pellolla ennen treenejä, jolla myöskin saattaa olla varsin positiivinen vaikutus ylimääräisen energian kanavointiin - pidetään mielessä tämä resepti seuraavallakin kerralla. 

Koirilla oli myös erittäin jännittävä loppuviikko, kun saatiin Ramses yökylään pariksi päiväksi. Sinäänsä aika kuumottava asetelma tuoda vieras, vanhempi uros Nippe-horon ja sen teini-ikäisen hormoonien riiivaaman kakaran kotiin, mutta on se sheltit vaan jänniä elukoita. Ainoat rähinät pojat sai aikaiseksi siitä, kun Java alkoi mustistella mun rapsuttaessa Ramsesta ja tuli haastamaan pientä riitaa. Vähän keskusteltuaan pojat tuli siihen lopputulokseen, että se taitaa olla kaksijalkainen, joka sittenkin päättää ketä silitetään ja milloin. Hauvat on toki toisilleen aiemminkin tuttuja, mutta oli suorastaan mielenkiintoista nähdä miten suu pannaan pullistelevalla pikkupojalla, kun tupaan tuleekin Nippea nuuskuttamaan toinen poika.

Tänään mää heräsin siihen, että yks bimerlen värinen shetlantilainen oli kantanut sängyn täyteen leluja ja tehostaakseen leikkihetken alkamista päätti tiputtaa ison solmulelun mun naamalle. Sen mielestä kun kahteentoista on ihan turha nukkua, vaikka kuin olisi ollut viihteellä edellisenä yönä ja kun ei enää sitä nukuta aamulenkkien ja -ruokien päälle, ei muakaan saa nukuttaa! Kivat hauvat :))

Näyte erittäin onnistuneesta kuvasta