Talvikoomaus

Nyt soon sitten virallisesti alkanut. Mun henkinen talviuni näköjään :D Mulle ei ihan oikeasti sovi tälläin pimeässä kököttäminen alkuunsakkaan, joten olen katsonut parhaaksi skarppailla vasta sitten päivän pituuden hipoessa kahtatoista tuntia. Sitä ennen, lupaan ja vannon blogissakin tarjoilla vaan puolivaloilla tuotettua tavaraa.

Ja sit mulla on vähän sellainen työ, joka häiriköi ihan surutta mun harrastuksia. Niimpä tässä on jotenkin vaan räpiköity arkea ja siinä sivussa toisella jalalla vähän hauvoja treenattu. Joulukuussa meillä ei olekaan ohjattua äksöniä aksan parissa, mutta jottei vallan sammaloiduttaisi, niin silti on vapaatreeniä Hakkilaan ja perinteikäs Sporttikoirahallin lauantaivuorokin vielä. Ja vuoden kääntyessä kakkosnumeron puolelle pärähtääkin vauhtiin vapaatreenien päälle 1,5h hallitreenit viidellä koirakolla seuran upouudessa hallissa ja satunnaisia tuurauksia sitten ESS:n aksakurssilla (ja sit helmikuussa karkaan valohoitoon kauaspois ja sen jälkeen valssikin tarkottaa mulle vaan tanssilajiketta ;).

Otetaan nyt sitten joulukuu ihan luvan kanssa löysin rantein. Luntakin saatiin sitten vihdoin tänne kehä kolmoselle ja siitähän toi manakeri on ollut ihan tohkeissaan. Kiva lenkkeillä sen kanssa, ku se on jokaikinen lenkki vähintään viis kertaa katollaan kierimässä lumessa. Ja jos ei olla horisontaalisesti väärinpäin, se kolaa lunta nokallaan ja vetelee hajuja kärsäänsä ihan koko rahalla. Musti on vähän pöhkö.

Loppuvuodesta meillä on myöskin ollut kisataukoa, joka alkuun aiheuttaa jonkinasteisia vieroitusoireita (kun onhan se ny ihan törkeeeeeeen kivaa, vaikkei aina ihan great success ookkaan ;), mutta asiaa pohdittuani muutamana viikonloppuaamuna, kun on saanut nukkua oikeesti ysiin-kymmeneen - siihenkin vois tottua ;) Toki pitänyt sitten kalenterinsa täyttää muunlaisilla aktiviteeteilla aamusta iltaan, mutta on se vaan niin paljon inhimillisempää startata oma koneisto sitten kun ulkonakin näkee mihin kävelee. Jonninverran kyselty missä startataan seuraavaksi, mutta ko en tiiiiä. Tai siis vetkuttelen tässä nyt mahd. pitkään, että näkee mihin noi pakkaset kehittyy, kun en mä oikeesti millään megapakkasilla lähde yhteenkään kylmään maneesiin kukonlaulun aikaan. Johan siellä jäätyy ajatuksetkin ja koirakin ihan kohmeessa. Javalta ei tätä kysytä, ku se vaikka ajais mun puolesta kisapaikalle, jos ylettäis polkimille ja rattiin samaan aikaan :D

Messarissa tuli käytyä turisteilemassa jopa molempina päivinä, kun taivaankappaleet olivat varsin myötämielisessä asennossa. Kotonta meni 20min siihen, ku auto oli parkissa ja jalat messarin sisäänkäynnillä. Hau naissss! Ja ystävällisesti tuttavallisesti pääsin Saijan ansiosta ihan ilmaiseksi siitä ovesta sisään, niin mikäpäs siinä sitten hauvoja ihaillessa. Pääsee niistä rahoista eroon siellä kojujenkin puolella, huomasin ;) Lauantaina oli päheetä nähdä EVL-tokoa ja sunnuntaina ehti sitten jopa shelttejäkin ihailemaan lähestulkoon kaikki. Kameraa en jaksanut roudaa messissä, kun iski laiskotus ja ihan hyvä näin - ei mitään kuvaajan top10 mestoja nämä shelttikehät sijainniltaan, valoltaan ja varustuksiltaan kumpanakaan päivänä. Joutuu vaan suotta käymään itsensä kanssa keskustelua julkaistakko niitä huonoja kuvia vai ei. Ku tietää, että monet omistajat tekee onnelliseksi ne huonommatkin otokset, mutta mä en haluis mitään sekundaa omalla nimellä julkaista.

Itsepäisyyspäiväksi oli koirille kivaa tiedossa ihan koko rahalla, kun työpäivän päätteeksi lastattiin auto koirilla, hyvällä ruualla ja juomilla ja kipaistiin Tammisaareen. Sen lisäksi, että siellä on Natille palloja (Wilson -merkkisiä luonnollisesti :D) enemmän kuin pieni koira osaa laskea, Javan iloksi paikalla oli kolme hehkeää daamia: bc-dallumix Kerttu ja Kertun kauhukakarat whippetmixit Luru + Varpu. Ja kyllä taas pientä paimenta vietiin kuin litran mittaa. Kertulla oli juoksut pistetty pakettiin pari viikkoa sitten, joten luonnollisesti Java silti tomerana nuorena miehenä pisti parastaan ja muisti röyhistellä noita olemattomia rintakarvojaan ja töpötti toisen ympärillä ihan haltioituneena. Sen mielestä whippetin sijaan hän olisi voinut osallistua enemmän tuon paimenpuolen jalostukseen ;)

Koko kvintetti yhdessä kuvassa ja ilman photaria! (Nati, Java, Varpu, Kerttu ja Luru)

Iloinen perhefoto

Luru ja Java. Voikun se näyttää niin pieneltä :))

Nipa ja Wilsonit

Hauvoilla oli kyllä niin siistiä. Oli lääniä missä juosta, kavereita kenen kanssa hengaa, aina joku heittämässä palloa ja yöksi pääsi vielä mamman viekkuun lataamaan akkuja. Mitä muuta voi pienet koiraeläimet ylimääräiseltä vapaapäivältä toivoa? Nojoo, tähän Nipa sanois, et enempi ruokaa, mut sillä nyt on muutenkin aina nälkä :D