Jos joku on rankkaa, ni managerointi

Nippertonhan on meillä viimeisen päälle validoitu, managerointitutkinnon suorittanut poikansa virallinen koutsaaja. Ja mä en voi sille mitään, että on naurussa pitelemistä, kun rouva Pikkumusta kotiutuu kisareissulta tsemppaamasta jälkikasvuaan, toinen on niiin poikki. Aivan totaalinen väsy iskee, kun hommia joutuu tekemään ihan kokoajan. Java kantaa vielä leluja ja koittaa kertoa, ettei kolme starttia tunnu missään, mutta Nati luovuttaa hyvin pian ja matkaa untenmaille duunipäivänsä päätteeksi.

Sen lisäksi, että Nipi on kovin taitava manakeri ja kulinaristi, hää on myös lanseerannut syksyn kuumimman laihdutuskurssin. Ja sen nimi on heijastinliivi. Natilla jostain syystä kaikki karvat kasvaa ihan suoraan ulospäin ja se saa tuon eläimen näyttämään todella tankilta. Monet onkin hämmästellyt, että onkos se vähän muodokas, mutta ihan oikeesti - ei se ole pläski :) Toki hintsusti vähemmän voisi olla, mutta heijastinliividietin myötä totuus paljastuu:

Siltähän häviää 15cm halkaisijasta - miten tää sama saadaan toimimaan muhun :D

Ja sama toiseen suuntaan :)

 Sellaista. Harmi, että mulle ei mahdu toi heijastinliivi, kun näyttäis olevan kohtuullisen tehokas ;) Noin muuten mennyt viikko onkin ollut koirille erittäin mieluisa, kun Kaius oli ensin saikulla ja sitten tupsahtikin Mikkelin delegaatio kylään, joten tylsää ei ole päässyt tulemaan. Lunakin pääsi pitkästä aikaa moikkaamaan kavereita ja asiaa tuntui olevan. Uliuliuluuuuuuviuuuuuwufhauuuuuuuu! En tajunnut, mutta toivottavasti nelijalkaiset ymmärsivät toisiaan paremmin.

Treenirintamalla ei mitään spektaakkelimaista tänä(kään) viikkona. Maanantaina päätettiin ulkokausitreenit ryhmän sisäisiin epiksiin, joihin oli valikoitunut Porvoon kisoista kakkosten agirata. Harmillisesti Jalmarille hylly hiuksenhienosti huonosta ohjauksesta välistävetoon ajautuminen, kun olisi takaakiertona menty, mutta muuten superhienosti virheittä päästiin ulkokausi pistämään pakettiin. Perjantaina helppoa ratapätkää, johon kuitenkin koitin tehdä niitä vaikeampia tai epäloogisempia ohjauksia harjoituksen vuoksi. Jalmari oli kyllä hieno ja jaksoi tehdä töitä, vaikka hinkattiinkin jotain kohtia enemmänkin lailla. Lauantain vapaatreeneissä taas sitä kuuluisaa höntsäilyä; takaaleikkausta, muutamat kontaktit, parit keppikulmat, rengaskulmia.

Tästä sitten viikko kulminoitui sunnuntain kisoihin, jotka meidän osalta taitavat nyt tosiaan olla ne vuoden viimeiset. Aamuherätyksiin olen ihan vallan kypsiintynyt, kun viikolla saa herätä töihin epäinhimillisiin aikoihin jo kuitenkin ja sitten vielä viikonloppuna. Byääärrrggghhhhh. Mutta, aina se on yhtä kivaa, kun pääsee kisapaikalle asti. Tällä kertaa siis Kari Jalosen varsin -eh- mielenkiintoiset ykkösen radat noin niinku ykkösten skaboihin. Oli tulokset, saati sitten nollat todella kivenalla. Javalle jälleen turha riman tiputus heti kakkosesteelle, muuten supermageeta menoa ja tällä vitosella 2. sija.

Hyppäri oli nopealle koiralle tosi epäreilu, koska siinä vedettiin pitkää suoraa edestakaisin ja siihen päässä sitten jotain syheröä. Kun ei omat taidot ja vauhti vielä riitä ohjaamaan tuota eläintä, kun se tulee niin stanan lujaa jokaikinen kerta. Rataantutustumisessa kyllä ehdin miettimään upeat valssit sinne tänne, mutta todellisuudessa se onkin sitten keksittävä jotain muuta, kun koira menee jo :D Niinkuin joku onkin todennut, tuollaiset koiran ohjaaminen ykkösissä on kuin formulan ajaminen ilman ajokorttia. Lähtee niinq lapikkaasta.

Radalla keppikulma oli taas sen verran jännittävä ja joku aivopieru iski kesken radan ja jäi valsssi tekemättä, jonka takia sitten koiralle tosi epäreilu keppiohjaus. Korjailtiin siinä hässäkkä ja jatkettiin matkaa kunnes iski aivopieru numero 2 ja ohjasin koiran väärälle esteelle. Voi hyvän tähen sentään, kaikkea sitä :D Kaikesta huolimatta, paljon hyviä pätkiä ja hyvä fiilis ja koira oli taas ihan uskomattoman upea. Kunhan tässä koiran ja ohjaajan taidot + kokemus karttuu, ni me ollaan kuulkaas ihan pitelemättömiä ;)

Loppuun vielä kuva työlinjaisesta paimenkoirasta. Se nimittäin osallistuu mielellään myös verhonompeluun :D Ei siitä kamalasti kyllä apua ollut, mutta tärkeintä on luonnollisesti osallistua!