Tällä kertaa reenaamisen lisäksi juutuupista. Kattelin tässä lauantai-illan ilokseni Cruftsin agiskaban agiradan maksien vetoja ja olipahan vaan mielenkiintoista katsottavaa! Huomaa kyllä mikä on oikeesti Suomen taso tuossakin lajissa, kun ilmeisesti kunkin maan mestarit ovat kutsun tuohon skabaan messiin. Eikä kyllä tartte hävetä Tuulian kolmossijaa tuollakaan radalla :) Muutamia huomioita:
Kontaktit. Eikö oikeesti niinkin olennaista juttua kuin kontaktit viitsitä opettaa? Vai onko suurimmalla osalla "juoksukontaktit"? Luulis, että niitä femmoja voi sitten keräillä ihan tuurillakin, jos ei tieten tahtoen halua pottia kasvattaa jo kontakteilla. Tai jossain on sit hintsusti erilaiset aksasäännöt, jossa isoin kingi on se, kenellä eniten pisteitä? Itsenäistä puomia myös näkyi harvanlaisesti, kun ohjaajat mielummin kävi niiaamassa koiran sieltä messiin, jos se nyt sinne sattui jäämään.
Panta kaulassa. Oon aikalailla hämmentynyt, että UKC:llä on niin erilaiset säännöt, että on ihan jees vetää vermeet kaulassa. Luulisi tämän nyt olevan aika perustavanlaatuinen turvallisuuskysymys, että radalla ei juoksennella tuhatta ja sataa mitään sellaista kaulassa, päällä, päässä, joka voisi johonkin tarttua kiinni.
Keppien sisäänmenot. Suomessahan koiria opetetaan hakemaan keppien aloitusta niin pimeistä kuin avokulmista, mutta näin ei näköjään toimita ihan joka nurkalla. Tällä radallahan kepeille tultiin suoraan putkesta 90 asteen kulmassa ja tosi monilla koira kiersi ohjaajan, jotta keppikulma on normaali sisääntulo avokulman sijaan. Tuulia taisi olla ainut kuka kävi merkkaamassa koiralle sisääntulon vastaisella "niistolla", joka kuullostaa ihan fiksulta, että periaatteessa koira osaa itsenäisesti hakea, mut käydään jeesaamassa aloitus.
Ennakoiva ohjaus. Toiset ennakoi, toiset ei. Jännä juttu, että monella lipesi välistäveto takaakierroksi, kun hyppyyn lähtiessä ei ollut mitään haisua mihin meno jatkuu ja toisaalta taas, jos ohjaus ei ole sit megaselkeä veto sen jälkeen, ni jotainhan sen hauvan on siellä keksittävä.
Josta päästäänkin oikein sulavalla aasinsillalla meidän aksaan, joka on aika kaukana vielä maailman eliitistä :D Nyt kun tämä kolmosiin nousu koitti ehkäpä hieman varhain, se vaatii aikalailla reeniä, reeniä, reeniä ja ennenkaikkea tavoitteellisempaa ja mietitympää harjoittelua. Näin maailman yhtenä järjestyksellisempänä ihmisenä, iisibiisi! Nou hätä ja silleen. Vai olikos se sittenkin toiste päi :o
Ekana teemana tässä on nyt ollu työn alla riskinotto. Juteltiin tästä maanantain treeneissä, et nyt viimeistään on pakko alkaa ottaa ohjauksessa riskejä treeneissä ja lähtee venyttämään sitä omaa + hauvan osaamista uudelle tasolle. Kun jos me kolataan käsi nenässä kiinni niitä hikisiä nollia, niin se ei vaan riitä. Helpoillakin radoilla siis mietin vaihtoehtoisia ohjauksia ja koitan valita niistä ne haastavammat ja siihen lisättynä vielä merkkaus + irtoamistreeni. Koiralle pitää antaa treeneissä mahdollisuus tehdä virheitä, jotta pääsee superpalkalla merkkaamaan ne oikeat suoritukset. Ei niitä sertejäkään napsita himmailemalla ja varmistelemalla,joten se on sitten all in :)
Maanantain treenien teemana oli leijeröinti ja irtoaminen, jotta itse pystyi ja joutui ohjaamaan koiraa etäämmältä. Käy. Leijeröinneissä toi piski on jostain syystä ollut aina suhteellisen hyvä, mutta tällä kertaa haasteena oli malttaa tehdä viimeinen keppiväli loppuun ennen mutkaputkeen syöksymistä samalla, kun mä leijeröin puomea toiselta puolelta. Ihan ei päästy vielä täydelliseen vetoon, kun en pystynyt lähettämään yhtä kaukaa, kun mitä leijeröinti olisi vaatinut loppupäässä, mutta tooooosi hienoa ratapätkää muuten koiranpoikanen veti. Remontin ja työhuoneessa olevan tavaravuoren takia en pääse nyt PC:hen ja FlexiTrackiin käsiksi, joten ratapiirros jää nyt mielikuvituksen varaan. Ja tein mm. täydellisen viskileikkauksen päällejuoksun sijaan, josta mulle yks pojo :D
Perjantaina oltiin Etelä-Suomen Shelttien treeneissä paikkaushommissa, joten päästiin sitten vielä loppuviikostakin ratatreeniin käsiksi. Ratana ihan yksinkertaista rallatusta, mutta tosiaan hyviä paikkoja ottaa niitä kuuluisia riskejä. Niimpä treenattin sitten kauempaa lähettämistä, omia linjoja, vaihtoehtoisia reittejä helpoimpien sijaan. Harkkalistalle tämän kertaisen perusteella: kauempaa lähetetty vastakäännös (Java kieltää nää herkästi, jos itse hätäilee) ja suoralla itsenäinen eteneminen A-esteelle. Jos lyllersin liikaa jäljessä, Java käänty kattomaan "eteen" käskystä huolimatta, että "Ai minne sää sanoit" ja sillä mentiin aina sen A:n ohi. Ei varmaan itseasiassa okkaan koskaan "eteen" -käskyä treenattu kontakteilla, joten hyvä pistääkkin hattuun tämä.
Tän päiväisissä vapaatreeneissä pistettiinkin taas töpinäksi. Ohjelmassa serpentiini-välistäveto -erottelu, kontaktiprojekti, putkirallattelua ja eteen lähetystä avustajan ja lelupalkan voimin. Kylläpä oli pieni karvanaama taas iloinen; akilitiääääääh! Jepajee, ihanku ei edellistä iltaa oltais taas hallilla oltu. Java tuumaa vaan, et ihassamana, kuhan on! Mageesti se jaksoi vääntää ja eteenlähetykset oli hienot! Kertaakaan ei kääntynyt varmistelemaan, vaan mennä posotti. Myös kontaktiprojektissa saatiin kivoja onnistumisia loppuun targetilla, kun pääsin vapauttamaan just eikä melkein siitä, kun katse on eteenpäin. Paljon tässä tosiaan vielä vaaditaan toistoja ja etenkin näitä avustajatreenejä, mutta veikkaan noiden kontaktien olevan parin vuoden päästä aika eri kantimissa. Hyvä siitä tulee, kunhan vaan pysyy itse skarppina oikea-aikaisen palkkauksen kans.
Päivä toki vielä jatkui koiramaisissa merkeissä, kun Etelä-Suomen Sheltit kokoustivat tulevan vuoden suunnitelmista ja paljon on kuulkaas tulossa :) Alueen shelttien kandee pyytää omistajiaan rekisteröitymään ESS:n foorumille, josta saa tiedot tapahtumista ja ilmoittautumisista ennen muita. Mm. paimennusta ohjelmistossa jo tulevana keväänä. Ja sinne koitan ehtiä ilmoittamaan myös Javan niiden kymmenen onnekkaan joukossa, joten pikkupilkun kanssa mennään kattelemaan mahdollisesti onko lampaankakka vai niiden paimennus kivempaa :D
Ainiin, kotskasivutkin sipaisin uusiksi, kun vanhojen leiskassa oli roolissa pikku-J ja Herra J on aika iso-J nykyään. Jos jollain on meidän kotisivuja linkitettyinä, niin kandee päivittää osoitteeksi
javanas.net! Heitetään loppuun vielä muutama luminen kuva muutaman viikon takaa hiekkakuopilta:
|
Action-Jackson valmiina lähtöön |
|
Definitely related! Toisella kieli poskella ja toisella frisbee... |
|
Lumikärsä |
|
Nipilla on karmea kiire |
|
Eka, eka! |
|
On ne jossain määrin samasta puusta, vaikkei ulkonäöstä sitä huomaakkaan :) |
|
Yeeehaaaww! |
|
Javan talvitöppöset |
|
Sit nauratti ihan karmeesti |
|
Nipin tärkeä aarre |
|
Manakeri |
|
Siis hetkinen, millonka sitä palloa heitetään?! |
|
On se nätskä:) |
|
Javan maisemareitti |
|
Tullaan, tullaan |
Vitsit kun tulee niin hyvälle tuulelle jo lukiessaan. Jotenkin pukkaa sellainen into päälle, notta hallille pitäis lähteä heti nyt.
VastaaPoistaJa vaikken tajua puoliakaan termistöstä, niin mitä pienistä. :D
Me löydettiin vasta hiljattain tolta Savu eläimeltä korvat kemiallisen kastraation seurauksena ja nyt sit uudella innolla treenataan.
Aksa on kyllä jonninmoista huumetta, että kannattaa tarkkaan miettiä valitsemaansa tietä ;) Äkkiä sitä huomaa palkan menevän ihan samaa reittiä, kun se tulikin bensaan, hallimaksuihin, kausimaksuihin, kisamaksuihin... ja hallilla + kentällä seistään sateessa ja paisteessa ilman järjenhiventä :D Mut J ainakin arvostaa!
VastaaPoista