Ainakin siltä alkaa kovasti tuntua noiden aksakisojen suhteen. Erittäin mielenkiintoinen kisaviikonloppu takana ja esitykset ovat tuloslistojen puolesta aika mollivoittoisia, vaikkakin mukaan mahtuu niitä ihan hyviäkin baanoja kirjainyhdistelmästä huolimatta. Hyllymetrejä on käyty hakemassa niin Espoosta kuin Helsingistäkin, joten eiköhän kohta ala olla tätä vauhtia tavarat ojennnuksessa?
AST:n kisoista kotiintuomisena kaksinkappalein hyllyjä, vaikka koira olisi molemmilta radoilta kyllä tehnyt nollan. Toooosi kiva :D Molemmissa myöskin vika kaksijalkaisessa, joka jäi lähtöön ku tikku pjaskaan ilmeisesti odottelemaan seuraavaa päivää, joka sitten luonnollisesti kostautui muutama este eteenpäin. Java suoritti esteen väärin päin sitten kummallakin, kun en vaan voinut kertoa miten baana jatkuu. Jebouuuuuu. Noin muuten kaksi erittäin ehjää ja hyvää rataa siitäkin huolimatta, että jälkimmäisen aikana tuli kaatamalla vettä niskaan. Eipä näytä Jalmari sellaistakaan säätä pahitteeksi pistävän.
Oli siis nollat tyrkyllä, mutta ei meitä näköjään huvittanut. Siihen päälle sitten vielä Java kevensi koipeaan kakkosradan jälkeen ja alkoi sellainen syynäys, että ewtf... No, ei onneksi mitään löytynyt vääntelyistä, kääntelyistä ja venyttelyistä huolimatta ja syyksi on ilmeisesti laitettava lihasjumi. Sää oli yllättävän kylmä ja aikataulujen laahatessa erittäin hienosti aiotusta olin sitten lämmittelyt ajoittanut ihan väärin. Tässähän oli vielä sellainen lisänumero, että startattiin ekana, ni joutuu aika tarkkaan kyttäämään radan alkamista. Koiruutta hoivattiin lämpöhoidolla ja BOTilla eilisen iltaa.
Olin jo siinä vaiheessa aika varma, että ei tulla sunnuntain piirimestiksiin lähtemään, mutta aamulla ravailuista huolimatta liikkeissä ei näyttänyt olevan ihmeellistä, niin päätin lähteä pyörähtämään Purinallakin sitten. Ja kyllä taas kytättiin askellusta niin lämmittelyillä, jäähkillä, starttien välillä... Mitään ei onneksi tällä erää, joten ehkä selvittiin nyt säikähdyksellä. Enkä kyllä tiedä tulosten puolesta, että olisiko tuo nyt ollu niin iso sääli, jos oltais jääty kotiin :D
Hyppäri oli ihan täysin tehtävissä ja erittäin kivasti meni kepeille asti, josta kaveri päätti aloittaa väärästä välistä ja pujotella sitten takaisin poiskutsussa. Huoooooh! Loppuratakin sujui ihan kuin vettä vaan sitten, kun kivasti oli se hylly jo poimittu mukaan. Agirata oli sitten kaikenkaikkiaan aika hirvittävää sähläystä, josta oli sulavuus kaukana. Ohjaussuunnitelmat meni uusiksi jo esteellä numero kolme, josta sitten hienosti kyllä sovellettiin nollaa hyvinkin pitkälle. Ihan käsittämättömän hyvin Java lähti mukaan noihin pelasteluohjauksiin, joilla olisi nolla voinut tullakin, MUTTA. Keppien jälkeen koira posotti jalkoihin ja samalla toisella puolella kolasin sitten lähituntumaan puomin alastulon kanssa. Siitä siis vitonen kosketuksesta ja peli sillä selvä. Käytännössä muutamaa estettä ennen maalia.
Mun mielestä tässä nyt jotku agilityjumalat koitaa meille aika selkeästi sanoa, että alkais olla breikin paikka :D Ei tule nollat, vaikka mikä olis. Aina jotain ihmeellistä. Muutaman nollan olisin mielelläni tehnyt nyt pohjille, jotta keväällä voisi ottaa vähän rennommin lahkein, mutta ei sitten niin. Huoh. Suurin ongelma on nyt oma liike. Koira tulee kyllä, kun sille vaan kerrotaan mitä tehdään. Sekin kun alkaa jo aikamoisen taitava olla ja kykenevä radanlukuun. Näin tällä erää siis. Käydään vielä ens viikonloppuna Janakkalassa, kun pakko oli vanhenevia lahjakortteja käyttää pois ja sitten mietitään strategiaa uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)