7.5.2015

Ei pelkkää pennun tuoksua

Vaikka se aika euforista onkin. Aikuisille koirille on toki tarjottu ihan omaa viihdettä ja Nipin osalta lista on helppo: kunhan on frisbee tai pallo + ruokaa, niin pieni koira on elämäänsä aikamoisen tyytyväinen. Java tarvitsee sitten pikkaisen agilityä. Sen verran olemme tosiaan ehtineet treenailla, että parit Jennan treenit ja Teemun yksäri on karvaturkis päässyt hassuttelemaan varsin pätevissä merkeissä. Aika maltillista on meidän touhu ollut johtuen tuosta omasta koivesta, kun se olisi kiva saada kuntoon esim. kesäksi, mutta eiköhän se tästä. Ainakin suunta on parempi.



Jennalla oli hauska baana, jossa testattiin irtomista vs. haltuunottoa. Kyllähän tuo otus näköjään osaa molemmat ja mikä parasta, se sai luvan kanssa juosta puomin ja oliko vähän onnellinen pikkukoira <3 Ensimmäisen kerran ratatreeneissä taisin enivei edes juoksuttaa otusta, joten kisavalmiista tuotteesta ollaan aika kaukana, mutta pääasia, etttä koiralla oli kivatsua. Videosta ja perberinpotkinnasta kiitos Jennalle.


Teemun vappupäivän yksärille tuli viime hetken muutos, kun treenikamu sairastui ja pitikin rekrytä uusi tunninjakaja. Onneksi Heli ja Kick olivat lähtövalmiudessa, joten tehtiin sitten pikku roadtrip Masalaan vappuiltana. Javalle tällä kertaa oli haasteena huutelevat putket, joihin se meinasi lurahdella kuin pieni pilkullinen saippua. Etenkin toi kepit vs. putki matsi tuppaa kääntymään 80 prosenttisesti putken eduksi, joten sitä erottelua olisi kyllä syytä treenaa. Eipähän lopu tekeminen kesken :) Kiitokset duolle Heck seurasta ja kuvausjeesistä!


Viime viikonloppuna kipaistiin myös kisaamassa, kun Satu niin meitä houkutteli kotkempaan. Pyhtäältä sateen keskeltä Javalle yksi nollavoitto Hannikaisen agiradalta (-11.75, 4,75m/s) ja mulle kaksi muuta henkistä nollaa, Java hipaisi sitten tosiaan rimat kahdella vikalla radalla, niin ei enempää jälkipolville kerrottavaa. Minähän en tosiaan itse edes radalla tiennyt rimojen pudonneen, kun ne oli taas niitä varvashipsuja. Vaikee korjata, kun sitä on jo seuraavalla esteellä ennekuin rima edes hypähtää maahan. Noooh, Ionalla oli ainaki lystiä, kun päästi moikkaamaan kasvattajatätiä ja käytini pentusen kanssa myös Berran putiikissa shoppaamassa karvalelua. Hyvin maistui lelun repiminen kisapaikalla kakaralle, vaikka vieressä maksit viilettivät aksaa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)