Vauhdikas päästäinen

Päästäistä on meillä lomailtu varsin tekemisrikkaissa tunnelmissa. Hyvin olisin voinut tähän päälle kyllä ottaa vielä pari päivää pääsiäisestäpalautumislomaa, mutta kaikki kiva vaan loppuu aikanaan ja sinne työmaallekin ilmeisesti aamulla kömmittävä luolastaan :) Koirallakin ollut kerrankin riittoisasti puuhaa, kun to koirakaveerausta, pe koirakaveerausta + treenit, la treenit, su kisat ja vielä siihen päälle tänään koirakaveerausta + treenit. Aika poikkeuksellisen rankka aksaputki, mutta hyvin näköjää kaverilla draivi riitti tänäänkin ja tietty pe + la tehty aika kevyellä kaavalla.

Lauantaina tein vaan lähinnä pientä kääntymistreeniä, itsenäisiä kontakteja etupalkalla ja loppuun vielä keppikulmia etupalkalla. Ajatuksena vaan vähän muistutella kaveria, että mistä sitä palkkaa aina saakaan. Mutta paras palkka taisi nuorelle miehelle koittaa treenien päätteeksi, kun pääsi kirmaamaan jäähkälenkkiä shelttityttöjen kanssa. Oooh! Mä olen jo useasti uhkaillut tokoa varten ostaa sellaisen pienen povarikokoisen koiran, joka tuoksuu jumalalliselta ja sitten jostain anorakin povitaskusta sitä vilautella Javalle palkkana, mutta ilmeisesti pitää vaan löytää jostain isompi taskuinen takki :D Tässäpä muutama todistusaineisto nuoren miehen lauantai-iltapäivästä:

Idenfifioitu lentävä objekti, pallo.

Arktisten olosuhteiden Camel Boots -mies

Noni, tulossa ollaan

Mollyn taustalla on tollain joku himokas peto :D

Emmää näitä palloja, mutta kunhan tytöille näytän mistä löytyy

Mimi ja Java ottamassa lenkkiä

Äiskääää, ota koppi

Kieli keskellä suuta, skarppina!

Huh. Aika talvinen siis Espoo vielä. Ilmeisesti ensi viikolla olisi helpotusta luvassa, joten sitä odotellessa. Mun pitäisi päästä heittämään tuonne pihalle vähän kukintansa lopettaneita narsissin mukuloita, mutta sitä ennen pitäis vaan noiden lumien kadota. Auta kesää, syö lunta. Muutenkin noissa kukka-asioissa Java on erityisen taitava viherpeukalo. Vai pitäiskö sanoa multatassu? Kuinka monta shetlantilaista siis tarvitaan vaihtamaan kukkien mullat? Aika monta, niin monta kun vaan on tarjolla.

Siinä se seisoi aina, tiellä tai mullassa :D

Sunnuntaiaamuna siispä herätyskello soi 6:30 ja ei kamalasti kyllä naurattanut. Taaskaan. Jokaikinen kerta tuollaiset viikonloppuherätykset tuntuu niin kovin turhalta, että joku hölmö nyt vapaaehtoisesti lähtee tuolllaiseen ralliin. Mutta kaikesta huolimatta olin saanut ruhoni autoon ja sitä myöten auton kohti  Purinaa seiskan maissa. Luvassa olisi siis kolme kappaletta kolmosluokan startteja täsmällisin rataantutustumisin klo 8, 9 ja 10.

Ekalla agiradalla homma tyssäsi aikalailla loppupuolella, kun putkesta meinasin ottaa pakkovalssi-välistäveto-hyppy -strategian takaakierto-päällejuoksu-takaakierto sijaan, mutta koiruus lipesikin sitten selän taakse leiskauttamaan hylyn. Ensi kerralla siis valitsemme tuon jälkimmäisen, eikä ees lähdetä mitään pakkovalsseja kokeilemaan noin nopealla koiralla. Mutta kaiken kaikkiaan siis ihan hyvä rata, joten hyppärille lähdettiin hyvillä mielin. Mehän ei kamalasti olla tuloksia tehty ylipäätään hyppäreiltä, kun kippari on aikast ruosteessa suurimmanosan aikaa, mutta täräytettiin sitten kuitenkin nolla tauluun (sij. 10/43). Jatkettiin samalla kaavalla vielä vika agirata, josta sitten kaupanpäälle vielä sijoitus 5/39.

Täytyy siis olla supertyytyväinen kolmosluokkadebyyttiin näillä eväin! Etenemät oli varsin mukavasti lähemmäks 4 m/s, vaikka etenkin jälkimmäisellä radalla koiran vauhti oli pariin otteeseen seis sen kysellessä ohjeita kipparilta ja kaarteita + ennakoivaa ohjausta voi parantaa niin törkeenä. Harmi, ettei näistä mitään videolla, niin näkisi itsekin nuo muutamat tilanteet. Yhdessä tilanteessa (vika rata 8-9) sen ohjeiden kysyminen kyllä pelasti hyllyltä, johon oli moni karahtanut, kun este piti mennä takaakiertona, vaikka liike edelliseltä syötti suoraan edestä siihen. Treeniä, treeniä, ni hyvä tästä tulee ja saadaan karsittua nuo turhat tasoitussekunnit menosta pois :)

Maanantain kunniaksi pyörähdettiin vielä Tammisaaressa moikkaamassa Luru -koiraa ja kaksijalkaisia. Tokihan se hieman laittaa nuoren miehen suun hymyyn, kun ihan sinne asti lähdetään daamia leikittämään, joten aina valmis partiopoika myös messissä. Reippaasti kakarat veti pallorallia ja sen päälle vähän kevyttä painia, joten kotiinmenomatkalla takakontissa oli aika hiljaista. Pitää vaikka seuraavaan postaukseen heitellä sitten keväisempiä otoksia Tammisaaresta. Kaikesta huolimatta turkiksesta kuoriutui vielä vallan mainio raivopeli illan seuratreeneihin, jossa se veti täpöllä ja sai jopa hepuleita siinä parempia käskyjä odotellessa :D Veikkaankin, että koiruus kiittää kohteliaasti paluusta arkeen ja käyttää huomisen päivän aika tehokkaasti nukkumiseen. Kerrankin kun ehtii.