29.4.2013

Reenikatsaus (vai treenittömyyskatsaus... :D)

Tässäpä vaihteeksi lyhyt katsaus huhtikuun hyvin, hyvin vähäisiin treeneihin. Läväytän siispä muutaman ratapiirrosta oman hataran muistin tueksi eetteriin. 

8.4. Jaanalla oli tällä erää tulilla vähän ratatreeniä edellisen viikonlopun kisojen pohjalta. Javalle nämä meni näköjään hyvänä nollatreeninä, kun päräytettiin sitten heti ekalla kierroksella baana nollalla läpi, vaikka kippari teki parhaansa, ettei näin tapahtuisi. Sattui tuolla 15-16-17 jonkinsortin aivopieru pesiytymään päähän ja olinkin sitten iiihan väärällä puolella ohjaamassa 16 hyppyä. Onneksi koiruudella oli korvat auki ja meni sitten sitä huolimatta putken sijasta puomille ihan vaan suullisella käskyllä hieman epäreilusta kulmasta.



Päästin onneekkasti samalla viikolla Teemu Linnan tehistreeneihin paikkaamaan, kun muutenhan työt ja lomat häiritsee omia tehistreenejä. Tällä kertaa Teemun agendalla oli perusohjaus, jonka tosiaan pitäisi olla tässä vaiheessa kautta erittäinkin kunnossa. Tätä rataa varioimalla neljään eri rataan saatiinkin äärimmäisen mielenkiintoisia harjoituksia, joista jo itsekin pystyi palautteen omasta tekemistä näkemään ja sen lisäksi vielä kuulemaan :D

Alkuun ihan normivalssiharjoite tuolla neljän hypyn suoralla viivajuoksutyyliin. Yhteensä siis 25 estettä ja 12 valssia.Yhden riman Java tiputti, kun hieman häiriköin sitä ja yhden kerran se komenti mua surkeasta ohjauksesta, mutta kirotessaan kyllä suoritti annetun tehtävän loppuun (se ei siis hauku ikinä muuten suorittaessa, mutta paskaa ohjaus se kyllä kommentoi ja siinä vaiheessa tiedän aina missä syy ;). Ihan lopussa meinasi omista koivista jerkku loppua, mutta hyvin koira tämänkin paikkasi. Teemun sanoin siinä oli päivän ensimmäinen suoritus, jonka hän hyväksyy nollaksi ja se oli ihan hyvin noin niinkuin toka vikana koirakkona. Pieniä kauneusvirheitä matkalla, mutta kaikenkaikkiaan koira paikkasi niitä hyvin ja ohjaaja yritti kuitenkin ihan pontevasti.

Sitten lähdettiin varioimaan kolmea erilaista rataa ja niistä kaksi oli sellaisia, että niihin ei saanut rataantutustua, vaan opiskelu ja ohjaussuunnitelma tehtiin paperin perusteella. Näissä vähän testattiin sitä miten homma toimii paineen alla ja miten hyvin tuntee koiransa ja itsensä ohjauksien suhteen. Sen lisäksi radalla oli yksi tai kaksi pientä jekkukohtaa, jotka piti tajuta tai sitten näyttävästi mogata. Lähinnä siis ajoitukselisia seikkoja, että edellinen este piti ohjata huolella ja silti lähteä ajoissa liikkeeseen, jotta ehtii seuraavalle. Ja jos oli myöhässä, niin kysyttiin henkistä kanttia ratkaista tilanne pragmaattisesti fokusoimalla seuraavaan esteeseen.

Ihan superhyvät treenit ja paljon hyvää palautetta! Etenkin se positiivinen palaute, joka saatiin jaksaa todellakin lämmittää. Teemukin on nähnyt mikä ero meidän rytmityksessä on jo parissa kuukaudessa tullut, kun sitä ei juuri aiemmin edes ollut ja nyt saadaan homma pyörimään jo radalla. Paljon jäi toki vielä treenattavaa, mutta toisaalta valmiiksihan tässä lajissa ei tule ikinä kuitenkaan. Ei käy aika pitkäksi treenikentillä :D


22.4. päästiin taas seuratreeneihin ja nyt aiheena oli estesumput ja pimeät putkikulmat. Ahtaista väleistä piti siis koiransa kipparoida oikeille esteille ja olipahan vaan rytmityksellisesti hankalaa, kun ylipäätään estevälitkin oli normaalia kaahotusta lyhyemmät. Sen lisäksi sitten vielä noita Kalmarin ällöämiä pimeitä putkikulmia, jotka on sen mielestä ihan persiistä ko äitee ei voi tulla mukaan. Tosin, sanottakoon koiran krediitiksi, että aika paljon on vuoden takaisesta kyllä menty eteenpäin ja se todellakin noita pimeitä putkia poimii kaukaakin lähettäen, jos vaan itse malttaa saattaa tarpeeksi pitkälle r-a-u-h-a-s-s-a. 

A oli tällä kertaa vaikea, kun en ole sille juoksu-A:n käännöksiä vielä opettanut ja tämä rataprofiili vaati sen, että koiran piti tulla A.lta tosi tiukasti käteen, ettei ajautunut 15 väärälle puolella. Nythän siis aikataulullisesti olen tehnyt ratkaisun, että tässä vaiheessa kautta ei lähdetä enää opiskelemaan mitään uutta, vaan hiotaan vanhaa ja ollaan siinä hyviä. Radallakin A:n jälkeen käännökset on siis sitä, että koira laskeutuu A:lta suoraan ja kääntyy sitten vasta maassa (aikaa palaa juu, mutta nou kän duu). Tärkeämpää kuitenkin on pitää se neljän laukan rytmi ja tarpeeksi ojennettu viimeinen kontaktialueelle tuleva laukka, jotta sille rakennetaan ensin varma suoritus ja sitten vasta aletaan vaatia, että viimeistä laukkaa ei tosiaan saa lyhentää, vaikka käännös on tulossa.


Pitkästä aikaa meillä oli myös Jannen aluevalmennustreenit. Onkohan se tammikuuta, kun viimeeksi itse ollut mukana ja helmikuun jälkeen ei ole sitten ollutkaan, joten olikin jo ehkä vähän aika tsekkailla missä mennään. Rata oli aikalailla hauska, vaikkakin muutamasta kohtaa hyvinkin kinkkinen. Siinä hyvin huomasi missä on menty eteenpäin ja mitä laitetaan taas sinne kuuluisalle treenilistalle. Tämän osalta treenilistalle: tyrkkäämällä keppien sisäänmenot oman rytmityksen kannalta, koira 30 senttiä edemmäs keinulla laskemaan sitä, A:n kontaktille saisi osua hitusen alempana. Nyt se kyllä osui joka ikinen kerta, mutta 15 senttiä alemmaksi olisi ideaali, kun kuitenkin tavoite on osua keskelle kontaktialuetta.


Kepeille vienti oli varsin haasteellinen, kun sen linja oli putkelta ulos tullessa enemmänkin toiseen putkeen kuin koko kepeille. Ja oman rytmityksen kanssa oli kanssa vähän katsomista, että jättää tilaa riittävästi. Kokeilinkin tähän eri vaihtoehtoja, joista valssi ajautui tunkemaan koiran kakkosväliin, liian paljon rynnitty takaaleikkaus teki saman, liian hätäinen tyrkkäys työnsi ekan kepin väärältä puolelta. Mutta oikein ajoitettu takaaleikkaus oli tosi hyvä ja samoin tyrkkäys. Ihastuttavaa huomata, et 2x2:lla vahvistetut sisäänmenot selkeesti toimii ja koiralla on itseluottamusta siihen ykköskeppivälin hakemiseen ihan itse.

Noin muuten ei mitään ihmeempää. Lopun kontaktiputki -erottelu meinasi olla haastava, jos yhtään kädet oli alhaalla jo A.lle käskytettäessä tai jos lähti rynnimään koiran mukana. Siinä liikkeellä vetäisi koiran putkeen suorastaan sulavasti ja tärkeintä olikin vaan tehdä siisti valssi ja käskyttää koira kontaktille ajoissa tekemättä mitään muuta. Koiran piti siis tehdä ratkaisu ennen kuin itse lähtee mihinkään liikkeelle. Kaikenkaikkiaan siis hyvät treenit ja paljon ilonaiheita. Javahan on tupannut aiemmin tietämään paremmin serpentiinit, välistävedot ja takaatyönnöt sen perusteella miten ne alkaa, mutta tällä kertaa ei ehtinyt ennakoimaan, kun annoinkin itse tarpeeksi ajoissa välistävetosignaalit. Putket se haki tosi kivasti vaan lähettämällä, kontaktien erottelu onnistui (joka kerta puomille 2on2off, vaikka A:lta juostaan).

Aluevalkut oli meidän osalta aika nopea rykäys, kun pitikin lähteä sitten puolessa välissä jo viemään koiraeläimiä Lahteen. Koikkulit lähtivät siispä Mikkeliin hoitoon reiluksi viikoksi, kuin kaksijalkaiset karkaavat lepuuttamaan töissä ylikuumenneita hermonystyröitään Kreikan aurinkoon hetkisesti heti huomenaamulla. Ja kylläpä oli vaan tyhjä talo eilisen illan ilman koiria! Etenkin kun minun pilkullinen varjoni ei ole jossain aina stalkkaamassa sinisellä kyttäyssilmällään...

Palaamme siispä viikonlopun PetExpoiluun ym. hässäköintiin siispä myöhemmin!

Sainkin jo uunituoreen kuvan perillesaapuneista otuksista. Java tuumaa, että "äiti, tuletko jo hakemaan pois", Snii sanoo "anna nakki" ja Luna hiihtää taustalla :D


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)