 |
| Tuulitukat - ja Nikkens niin kovin tärkeänä! |
Janakkalasta kävimme hakemassa lähinnä autoon vaan lisäkilometrejä. Siitäkin huolimatta, että Nalu oli erikoistunut taas mitä yllättävämpien putkien bongaukseen (tää alkaa olla vähän samaa sarjaa, kuin "yllätyskyykky" - ei voi koskaan tietää...) päällimmäisenä jää silti mieleen a) Sissos se lukee hienosti rataa! Toki joskus vähän omaa rataa, joka suuntautuu tangetin suuntaisesti putkivetoisesti ja ote on hitusen röyhkeä, mutta on se vaan aika epeli ja b) Muotkan radoilla piti kokoajan tehdä töitä ja niin moni vaikea ja haastava juttu onnistui! Ai että, ihan superötökkä :) Hyppärillä olisi voinut jättää kaatamatta kakkosesteen ja pari ekstrapyörähdystä pois, mutta niistäkin huolimatta tuloksen tekeminen oli jo ihan kelpo suoritus.
 |
| Jaanan treenit 14.4.2014 |
Maanantain kunniaksi päästiin taasen seuratreenien pariin ja tällä kertaa Jaana olikin ammentanut inspiraatiota Alen Marekovicin koulutuksesta. Päästiin siis vääntämään niitä debatteja nostattaneita koptereita :D Mitä on tässä herran rataprofiileja tutkaillut, niin erittäin mielenkiintoiset sm-baanat on tilauksessa. Estesumppuja, takaakiertoja, kekkuleita keppikulmia... Tuollaisen oman elämänsä ratamestarin kanssa siiitä tulee arvatenkin äärimmäisen mielenkiintoista. No, ehkä tässä on vielä tosiaan pari kk aikaa hioa pakettia kasaan ja koiraa lapaseen.
Henkilökohtaisesti olin todella hämmästynyt, että Javalle vastapuolen takaakiertoroiskaisut toimi jokaikinen kerta :o Mä niinkuin ennakkoon ihan näin vallan sieluni silmin, miten pilkullinen karvahattu räksyttää mulle päin näköä, että loppuu se huitominen ja alkaa agility. Mutta ei! On se kyllä merkillinen eläin. Alussa meinasin vähän fuskaa, että jos se lähtisi sylkkärillä kakkoshyppyyn, mutta pakkovalssina se jokakerta tuli läpi, joten pakko oli itekkin alkaa tekemään sit töitä. Olenhan onnistuneesti reväyttänyt oman reiden, joka ei tykkää nyt parantua, mutta toisaalta - onneksi se on vaan oma, eikä koiran reisi.
Vitoselle otus lähti siistä "kopterilla", josta itse pääsi ajoissa liikkeelle jatkoa ajatellen. Keppikulma oli vaikea, koska kutoshyppy syötti pitkällä laukalla kakkos-kolmosväliin ja sinne se ekalla vedolla lurahti. Heti kun itse fiksasi rytmittämällä koiralle jarrua, niin johan lähti homma luistamaan. Ysihypylle taasen vastakäden takaakierto, joka saatiin yllätävänkin hyvin toimimaan tuohon paikkaan, kun yhdelletoista piti japanilaisella linjata otus. Loppu olikin sitten vaan rallattelua, josta pointsit koiralle hyvästä 17 takaaleikkauksesta ja huikeasta kokoamisesta 19 hypylle (jes, kertaakaan ei mennyt edes putkeen, pienet on ilot :D).
On se kyllä vaan niin <3 koko otus. Se on ihan hullu aasi, mutta niiiiiiiiin mahtava! Mä oon kokoajan sen kanssa semisti lirissä, kun menohaluja ja radanlukua löytyy, mutta kehittyypä tässä ainakin itse aika harppauksin :)
 |
| Maailman parhain treenikaveri <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)