Toisekseen, vetoamus karvanaattorille - Java, mikäli poskihammas on halki, viitsitkö kertoa.
Juttuhan on siis nyt niin, että TAAS kohtaamme vastatuulta, kun homma alkaa luistaa ja juurikin arvokisakauden alla. Viime vuonna toukokuussa tuli se mahan vierasesine/semisuolitukos -episodi ja tänä vuonna otukselta on sitten p4 halkirikkisärki. Ja ilmeisesti on ollut jonkin aikaa, kun siinä oli jo hitusen hammaskiveä. Ja kyseessä ei ollut mikään ihan pieni feelu, vaan ihan tyylikkäästi pystysuntaan halki oleva hammas, johon sisältyi ikenessä oleva irtopala. Vaikka suuhun tulee kurkittua, niin jotenkin tämä oli nyt jäänyt huomaamatta, josta saa monta "huono koiranomistaja" -pistettä.
Siellä se on kisoissa viilettänyt, sertejä pokkaillut valion arvoisesti, palkkalelua repinyt. Hullu. Meinasin siispä saada lähestulkoon slaagin pääsiäismaanantaina, kun koira pyöri sylissä ja siinä samassa päätin tehdä purukalustotarkastuksen. Onneksi tuli tehtyä. Tosin päästäismaanantaina ei auta kovin aikoja alkaa soitella, mutta Anidentin nettivarauksessa oli juuri tiistaille yksi vaurion arviointiaika aamupäivälle, jonka nappasin samantien.
Ruokiksella kipaisin sitten Veikkolaan, jossa tuomio oli selvä: p4 poistoon. Meidän onneksi juuri meitä edeltävän potilaan leikkausaika oli peruuntunut kennelyskän takia, joten Java pääsikin sitten samoilta seisomisilta leikkauspöydälle. Se oli muuten uutta infoa, että nykyään ei edes suositella pitkää 12h paastoa ennen rauhoitusta, joka saattaa vielä enemmän ärsyttää mahaa ja sitä myöten sitten oksetuttaa, kuin että jos on saanut kuutisen tuntia sitten ruokaa.
Olipas muuten outo fiilis kävellä klinikalta ulos vain pelkän pannan ja hihnan kanssa :( Lähdin siis operaation ajaksi takaisin töihin, kun sanoivat pari tuntia siinä kestävän ja myöhemmin iltapäivällä soittelivat hakemaan. Heräämössä odottelikin jo innokas kotiinlähtijä, josta lamput sammui tasan sillä hetkellä kun pääsi takakonttiin nukkumaan. Tutut paikat tekee ihmeitä.
Nati photobombaa, kun pitää antaa manageroitavansa tilasta lausuntoja lehdistölle. "Potilas on kotiutunut sairaalasta ja voi olosuhteisiin nähden hyvin. Seuraava tiedotustilaisuus huomenna." |
Paraneminen on lähtenyt todella vauhdikkaasti ja enemmänkin ongelmana on se, että Java ei tiedä olevansa saikulla. Jo seuraavana päivänä töistä tullessa kotiinsaapumisfanfaarit oli ihan entisenlaiset lelun retuutuksineen ja sohville sinkoamisineen. Selitä siinä sitten koiralle, että miksi ei nyt tosiaan revitä mitään leluja... Pari päivää käskettiin ottamaan iisimmin ja pari viikkoa pannassa on niin kova ruoka kuin vetoleikit.
Tärkeintähän on siis se, että koira on taas kunnossa ja tämä oli "easyfix" (vaikkakin lompakko huokaisi kyllä syvään laskua maksaessa :D). Ja se tietysti, että koira ei ole mitenkään sairas. Vaan olemme näköjään kroonisesti huonon tuurin uhreja, kun nämä tapaturmat sattuvat sitten juuri tähän kevääseen. Aina sen jälkeen, kun homma lähtee radalla luistamaan. Viime vuonna jahdatiin niitä vikoja nollia, kun niitä alkoi yllättäen tulla ja tänä vuonna etsittiin hyllyrännin jälkeistä tehdään yhdessä rataa -moodia.
2013 näkymä |
Ja jos jotain positiivista, niin ei tässä olisi näköjään mitään ehtinytkään harrastaa viimeaikoina, kun työt ja muut ovat ottaneet osansa. Halkeama oli kanssa hyvä huomata jo nyt, eikä sitten just arvokisojen päälle ja nyt ainakin tietää, että hampaisto on loistokunnossa. Olikin mielenkiintoista nähdä noi suun rtg-kuvat, kun Anidentissa on siihen vimpan päälle vehkeet. Thumbs up, että tämän vuoden koettelemukset olisi tässä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)