8.5.2017

Ihanatkamalat kriteerit: Case Piipaan keinu

Kriteerit käytännössä

Tämä on kyllä yks minun lemppariaiheistani niin kouluttajana kuin koirankouluttajana. Kriteerien tärkeyden näkee ehkä parhaiten näin, kun on kaksi koiraa, jolla toisella ymmärrys on vähän niin ja näin ja toisella on alusta alkaen ollut kriteerit. Ja silti en lakkaa hämmästymästä miten sulavasti pikkukoirakin aina välillä innostuu kokeilemaan kriteerien rajoja ja tulkintaa oman mielensä mukaisesti.



Nyt alemmissa luokissa kisatessa meillä ei ole tavoitteena nollat ja voitot, vaan radalle lähdetään a) opettelemaan kisarutineeja b) suorittamaan tehtävät kriteeristön mukaan. Kolmosissa meinasin sitten miettiä jo muita juttuja, kuin näitä perusasioita, koska käytännössä koviin moneen juttuun ei voi keskittyä samassa ratasuorituksissa. Kisarutiinien osalta se on tällä hetkellä vireenhallintaa ja pohjan rakentamista siihen, että koira tietää mitä tapahtuu milloinkin. Eilen hyllytimme toka vikalle esteelle huippubaanan ja vaikka hetkellisesti ohjaajan fokus oli koiran sijaan harmituksessa (ottaa vähän aikaa toipua tästä koiran pikkumogasta :D), pikkukoira osasi hihnan laittamisen jälkeen lähteä etsimään radan laidan ulkopuolella olevaa omaa lelua, jota siinä sitten revimme radan päätteksi tuloksista huolimatta. Käytösketju alkaa siis pikkuhiljaa hahmottua :)



Kriteerien opettaminen, vaatiminen ja pitäminen on minun duunini. Joskus kuulee mietittävän, että en jaksa nipottaa koiralle tai en viitsi olla niin kamalan tiukka ja olihan se nyt miltei ja herkälle koiralle tulee paha mieli ja mitähän vielä, vaikka koiran ajattelukapasiteetti ei mitenkään yllä niin monimutkaisiin tulkintoihin. Asiat joko saa tai ei saa, ehdollista logiikkaa niille ei voi rakentaa. Esim. treeneissä vaaditaan kontakteille pysäytys ja kisoissa saakin sitten vapauttaa itse itsensä ihan oman mielen mukaan. Kriteereistä lipsumisella koiran vasta tekeekin epävarmaksi, kun enää se ei tiedä millä säännöillä tänään pelataan. Sama kuin sängyssä nukkuminen; ei niille voi opettaa, että keskiviikkoisin se ok mut muutoin paree pysyä lattialla.



Pipantin kohdalla erityisfokus on nyt sen kisakeinussa. Sillä on ollut todella hyvä keinu, mutta vireen noustessa se on lähtenyt kokeilemaan saako tehdä omia valintoja kriteerejä liukkaammalla keinulla. Jokaikinen kerta kun se tekee kriteereistä poikkeavan suorituksen, se tekee sen oman valinnan perusteella arvottamalla: kovaa juoksemisella on paljon suurempi palkkausarvo, kuin vapautuskäskyn odottamisella. Jokaikinen kerta, kun se pääsee tekemään oman valinnan, siitä tulee mahdollinen suoritustapa ja vieläpä kohtalaisen hyvin palkattu, kun valinta on koiran itsensä tekemä. Vahvistamme siispä vapautuskäskyn arvoa tulevissakin treeneissä ja kisoissa - ja jokaikinen kerta sen kuuntelematta jättäminen tuottaa uudelleensuorituksen, jotta se ei saa sitä rallaamispalkkaa juoksemalla seuraavalle esteelle.

Eilen kisoissa näin sen nyt taas onneksi miettivän keinua ja sen oikeaa suoritustapaa, joka oli siis erittäin hyvä uutinen livakoiden lentokeinujen jälkeen. Sieltä saatiin matala 4on päätyyn ja siitä jatko vasta luvan kanssa. Seuraava askel on lähteä taas liikkeellä prässäämään enemmän kriteerin pitävyyttä ja ennen kaikkea siinä kisavireessä.



Kriteerit teoriassa

Koska tästä asiasta tulee paljon puhuttua, niin nykäisen tämän postauksen taustatueksi jatkoakin ajatellen. On nimittäin ollut niin huippua palautetta kuulla koulutettavien kisavetojen jälkeen kiitoksia siitä, kun alusta alkaen on kriteeriä rakennettu ajatuksella vaan toistojen sijaan. Samaa asiaa siis käydään läpi koulutettavien kanssa eri teemojen ympärillä, joten tässä siis tiivistelmä mitä pitää olla hallussa ennenkuin aloittaa tekemään mitään:

  1. Käsitys siitä, miltä hyvä näyttää itselle
  2. Ymmärrys, mistä osatekijöistä se koostuu
  3. Selkeät, konkreettiset kriteerit kirkkaana mielessä
  4. Halu pitää kriteereistä kiinni (nitä voi muokata, mutta uusi käytös pitää ensin opettaa koiralle)



Ajatustyön jälkeen käytösketju rakennetaan vaikkapa viidellä vaiheella, kuten esimerkiksi Susan Garrett tämän on muotoillut. Esimerkiksi keinuprojektin myötä on aikamoisen helppo todeta, että taidot ei myöskään pysy saavutetulla tasolla ilmaiseksi, vaan ne joko huononevat itsekseen kun vähän antaa homman lipsua tai vaihtehtoisesti asialle voi tietoisesti tehdä jotain ja pyrkiä rakentamaan taitoa seuraavalle askelmalla. Tällä hetkellä pikkupeto on lipsunut tuonne clarityn puolelle, vaikka challengeä haluaisin rakentaa, mutta mitä pidemmälle ketjussa pääsee, niin sitä vähemmän taito kaipaa muistuttelua ylläpidon kannalta.
Consciousness > Clarity > Confidence > Challenge > Capability



Mitkä sinun kriteerisit ovat?

  • Lähdössä
  • Hypyillä
  • Erikoisesteillä
  • Keinulla
  • A:lla
  • Puomilla
  • Putkissa
  • Kepeillä
  • Maalissa 


Ionan kuvat: Satu Tuominen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)