Tape ja Pasi pääsivät ekaa kertaa isoon maailmaan ja samalla pääsin itsekin duoa moikkaamaan. Tässäpä videotodiste kakaroista ihan uusilla huudeilla ja ekaa kertaa aksahallissa:
PS. näistä ihanuuksista saattaisi olla omaa kotia etsimässä jompikumpi, Outin yhteystiedot saa minulta! Ja toki isukkikoiraa saa tulla moikkaamaan ihan livenäkin :)
13.4.2015
8.4.2015
Pentukuvavaroitus: Vähävirtaisia Jalmineja ;)
Yks haluaa nyhtää hupparin naruja, toinen puree sillä välin varvasta ja kolmas kiskoo itsensäpainoista kameraa selän takana. Neljäs olikin jo onneksi ehtinyt lähteä omaan kotiinsa :D Käpylaaksossa olikin aikamoinen hundkarusellen, kun kolme termiittiä vipelsi pitkin poikien pentuhuonetta. Siellä jo huudeltiin kovin tomerasti, että aitauksen ovi auki NYYYYYYYT, kun itse oli vielä takkia ottamassa pois ja ollenkaan ei meno hyytynyt iltapäivän mittaan. Välillä vetäisivät kahvitauon mittaiset pikkupäikkärit ja sitten taas ralli jatkui: leluja riepoteltiin, painittiin, komennettiin kameraa, purtiin varpaasta, syötiin kameralaukkua.... En kestä, aivan mahtavaa poppoota!
Tässä vielä murmelien 7vk poseeraukset. Mustavalkoinen poika Koda tosiaan olikin jo ehtinyt lähteä ilahduttamaan perhettään pitkäperjantaina, joten kuvissa ainoastaan tehokolmikko. Satulta varmaan saankin jonkun fotosen myöhemmin tuostakin otuksesta.
 |
| Trikkijäbä |
 |
| Mv-n, "Jade" |
 |
| Blm-n <3<3 |
4.4.2015
Päästäispuuhia
Yhden sheltin arjesta on taas tullut tuplashelttiarkea. Rouva Nippens käytiin kotiuttamassa juoksulomaltaan viime viikonloppuna ja johan sitä höntsäilyä olikin vallan ikävä. Muutamassa viikossa Java kehitti "yhden koiran syndrooman" ja oli ihan kauhuissaan, että mukako pitäisi jakaa hänen ihmisiään. Nipen onneksi pieni musta koira ei ymmärrä laisinkaan tuollaista käytöstä ja hienovaraisia blokkauksia, vaan se puskee ihan muina koirina rapsuteltavaksi tai syliin pilkullisen mielipiteistä huolimatta.
 |
| No en oo myllänny päiväpeittoa tai tehny pesiä sänkyyn työpäivän aikana! |
Viime viikonloppuna kävin tsekkaamassa Outin pentulaatikon sisällön ja siinä samassa muutama startti kirmattiin JATtilassa. Oltiin kyllä koiran kanssa yhteistuumin niin huonoja, että ei ole tosikaan... Tosi ihmeellisiä pikkustipluja koiralle ja just kun ehdin sanomasta, että no eipä oo tullu rimoja sentään, niin tiputtipa yhden sellaisenkin sitten hyppärillä. Sen sijaan, että aiheesta olisin kirjoittanut jonkun katkerahkon avautumisen, että nyt lopetetaan kaikki ja mikään ei onnistu ja byää, ajattelin suhtautua asiaan siltä kantilta, että miten nämäkin nollataan ja käännetään voitoksi (ku en lopettais kuitenkaa :D). Radassa tai kisapaikassa ei ollut mitään vikaa ja ajoittain siellähän oli oikein loistokkaitakin pätkiä, ainut miinus kamalasta säästä. Aina ei voi voittaa, mutta ihan näin huono ei tartteis olla :)) Siinä sitä työstämistä.
Päivän kohokohta oli enivei Pasin ja Taiston ensikohtaaminen. Nämä neliviikkoiset viikarit on kyllä vallan mainioita pakkauksia <3 Taskuun olis tehny mieli laittaa molemmat:
 |
| Pasi |
 |
| Tape |
 |
| Aika petoja :o |
Pääsiäispyhät otettiin tänä vuonna ihan chillaamisen kannalta, joka on ollut ehkä alkuvuoden parhaimpia päätöksiä. Tässä on sen verran lennelty ympäriinsä, että ihan kiva ehtiä omassa kotonaankin joskus pyöriä ja vaikka lukea kirjaa.
 |
| Varpaanlämmitin is back! |
Ankaran hengaamisen vastapainoksi olen kerrankin päässyt hyödyntämään jopa Ojangon vapaatreenioikeutta. Pyhinä hallilla on ollut ihastuttavan paljon vapaata, joten konkreettisesti olen saanut potkaistua vauhtiin esteosaamistreenit kesää ajatellen. Treenattavaahan toki on ja lista on pitkä, mutta eiköhän se tästä ainakin petraannu ja ainakin yhden asian korjaantuessa voi rikkoa jotain muuta. Tämä sisältää mm:
- Pysäytyspuomi
- Juoksaria draivin vuoksi
- Keinu: paikka, itsenäinen suoritus, sivuetäisyys, lähtökäsky
- Kepit: itsenäinen suoritus loppuun, keppikulmat, tiukat leikkaukset, leijeröinti, lähetyksen lukitus
- Hypyt: Hyppyhäiriöt, erikoisesteet (kääntyminen, seinään päin sijoittelu), koiralta parempaa takakoipikoordinaatiota (kaikki rimat tulee todella pienestä varvashipauksesta), lukitukset
- Kulmankierrot itsenäiseksi
- Serpentiini - välistäveto - takaakierto -erottelu
- Esteiden ohitukset: Haltuunottokäskyn vahvistus
Tältä listalta sitten lyhyissä vapaatreenissä on 2-3 teemaa plus ohjaaja koittaa ihan itse keskittyä katseen paikkaan ja varpaidensa suuntaan siinä sivussa, jotta informaatio olis koiralle oikeanlaista. Paljon duunia siis erilaisilla perusgrideillä :)
 |
| Tässä näky, jota hyvin harvoin kohtaa Ojangossa - tyhjä parkkis lauantaiaamupäivällä :o |
 |
| Eihä me nyt vielä voida olla valmiita... pari vielä, joooooooko? |
 |
| Viittisiks heittää palloa? |
 |
| Akkujen lataus <3 |
26.3.2015
Fidari vitonen
Pari viikkoa sitten vietettiin taas viikonloppua varsin agilitypitoisissa merkeissä, kun FitDogin viides leiriviikonloppu oli kalenterin täytteenä. Perjantai startattiin tuttuun tapaan henkisen valmentautumisen pläjäyksellä, jossa tällä kertaa oli teemana mielikuvaharjoittelun ja syvähengitysten kombon ottaminen osaksi rutiinia. Tavoitteena siis muodostaa itselleen henkinen harjoitteluohjelma.
Tämän jälkeen pistettiin koutsit Niinu, Jenna, Teemu ja Juha paneeliin teemalla "Treenauksen ja kilpailemisen valmistautuminen ja jaksottaminen". Nämä on vallan mielenkiintoisia, koska kuulee miten eri tapoja näilläkin aksaajilla on ja kuitenkin tulokset ovat hyvinkin päteviä kautta linjan. Muutamia keskustelusta mieleenjääneitä asioita ja niistä omaa pohdintaa:
Näillä eväin startattiin siispä lauantaiaamuna Masalaan Jerryn piiskattavaksi 2,5h pikku treenirykäisyyn, jossa ohjaajat pistettiin hikoilemaan ja koirat sai vetää lonkkaa. Kyllä, tuli lämmin ja välikuolema. Pikkujuoksenteludrillit ja kuntopiiri vielä päälle, niin alkaa olla kohtuullinen aamuherätys.
Välissä ehdin kipaista kotosalla päiväkahvin juonnissa ja saimpa mukaan myös ekstrashelttivahvistusta. Meillä kun on eletty tässä muutenkin nyt pari viikkoa yhden koiran elämää, kun kunnianarvoisa managerieläin Nati laitettiin Mikkeliin horoilemaan juoksujensa kanssa, niin olipahan kotoisaa saada triplasti hulinaa taas. Java mielellään toivottaa kaikki daamit tervetulleeksi matalaan majaansa :D
.jpg)
Iltapäiväksi kirmasin sitten auto täynnä shelttejä Kirkkonummelle Niinun ratatreeniin, jossa aiheena oli selkeästi jännittävät keppikulmat ja hyppypyörittely. Nalperolla oli vallan hauskaa ja sitä ei haitannut, vaikka vähän esteet kaatuili välillä ja ratakuviot sai uusia vivahteita oman elämänsä ratamestarin toimesta. Ja positiivinen yllätys kaiken rallattamisen päälle oli kyllä hyvin toimivat keppikulmat! Muutenkin enimmäkseen pätevää menoa ja ylimääräisistä esteistä huolimatta suurimmaksi osaksi samalla radalla.
Sunnuntai startattiin sitten taas lempeästi lihaskuntotesteillä, kun edellisenä päivänä oli hengityslihaksetkin saatu jumiin. Sinäänsä positiivista, että pienestä pohjarääkistä huolimatta kaikki osa-alueet koki huomattavan parannuksen, vaikka ei tässä nyt ole miksikään salipirkoksi muututtu puolessa vuodessa. Ja uskalsin jopa tehdä kyykkyosionkin, vaikka viimeeksi polvi siitä suuttui ja tälläkin kertaa paukkui varsin ikävästi. Ainakin sillä on pystynyt aksaamaankin vielä tämänkin jälkeen, joten so far so good.
Akatemialla ohjaajarääkkiä jatkettiin kaksin juoksutreenein; ensin Jennan toimesta ja kirsikkana kakun päällä Juhan viritelmät. Jennan treenissä punaisena lankana oli selkeästi linjat ja niiden voittavien linjojen löytäminen. Linjojen välillä piti toki juoksennella jonninverran, mutta eipähän siinä muutakuin töppöstä toisen eteen. Kellolla päästiin kanssa tsekkaamaan viimeisen putken jälkeinen kuvio ja yllättävää kyllä nopeampi reitti oli tällä(kin) kertaa nopeampi.
Siinä vaiheessa, kun oli Juhan treenien aika, alkoi viikonloppu olla jo aika pitkällä. Ja ainakin omissa reisissä tuntui jo varsin tuimasti parit fysiikka treenit ja parit aksatreenit. Tuntumisen lisäksi se jo näkyi.Kovin ärsyttävää, kun pää sanoo, että tee näin ja kroppa tuottaa jotain sinnepäin ja tuumaa eiköhä tää riitä. Juhakin jo totesi, että on nähnyt aika paljon parempaa rytmittämistä aiemmin :D Rytmityksissä ja sitä kautta esteen lukituksissa oli petrattavaa, mutta väsyneenä ei vaan pystynyt enää omaan huippusuoritukseen.
Parasta oli vielä, kun shetlanninkeppikoirani keksi renkaan jälkeen lukita kepit. Javan putkiaivoisuuden kanssa on lievää ongelmaa, kun jos Herra Karvalakki tekee virheen kahdesti, se toistaa sen myös kolmannen kerran koska ratahan menee just siitä, vaikka itse muuttaisi ohjausta. Ei ehkä ihan tyypillistä shelttiä ängetä kepeille, vaikka Juha seisoo ekassa keppivälissä... Kävinkin sitten pientä vääntöä aiheesta, koska minun mielestäni tuota kohtaa ei ollut tarpeellista hinkata (koska ei se opi enää, kun ajatus on vaan mennä kepeille ja treeni pitää tehdä ihan muualla) ja Juha halusi tän onnistumaan. Nooooh, teimme sitten kompromissin aiheesta ja enempää hinkkaamatta matka jatkui. Taisteltiin kuitenni loppuun tämä baana, vaikka väsymys oli jo hiipinyt joka soluun.
Parin viikon päästä taas lisempi!
Tämän jälkeen pistettiin koutsit Niinu, Jenna, Teemu ja Juha paneeliin teemalla "Treenauksen ja kilpailemisen valmistautuminen ja jaksottaminen". Nämä on vallan mielenkiintoisia, koska kuulee miten eri tapoja näilläkin aksaajilla on ja kuitenkin tulokset ovat hyvinkin päteviä kautta linjan. Muutamia keskustelusta mieleenjääneitä asioita ja niistä omaa pohdintaa:
- Niinu jakoi Reiskan harjoitteluohjelman kahdelta viikolta ja huomioitavaa oli lajitreenien vähyys vs. muun palauttavan liikunnan suuri osuus. Huipputason koira ei tarvitse kuin parit lyhyet, hyvin suunnitellut treenit viikkoon ja loppu onkin sitten huolellista palauttelua ja kunnon nostamista.
- Nollapäivien tärkeys! Harrastuskoirilla pitää olla viikottain muutamia ihan täysin vapaapäiviä, jolloin on vaan pienet lenkit
- Muutamilla koutseilla oli tauko ajoitettu kylmimpään kauteen, jolloin helposti saa riittävän pitkän breikin treeneistä ja kisoista.
- Kauden jaksottaminen: Syksyllä tehdään uutta, kokeillaan + perustaitokausi, talvella voidaan levätä huolella, keväällä vakioidaan huippusuoritusta ja kesällä haetaan se huippukunto arvokisoihin.
- Itsenäisyyden ja yhteistyön tasapaino koiran koulutuksessa
- Fokus on oman tason parantamisessa ja tulokset tulee perässä
- Kontaktien jatkuva vahvistus
- Ohjaajan pitää pystyä tekemään kisoista treenit koiralle
- Perustaitoja nuorelle koiralle: flatwork, oppimaan oppiminen, palkkaus, yhteistyö.
Yhteenvetona minusta oli oikein mukavaa kuulla, että nuorella koiralla ei ole mikään kiire esteille, vaan tärkeämpää on perustaidot. Se on aikalailla linjassa omankin tekemisen kanssa ja hyvä, että maltillinen tie mahdollistaa hyvät tulokset ja toivottavasti pitkän uran koiralle. Sen lisäksi oli helpottavaa tietää, että lajitreenejä ei ihan oikeasti tarvita muutamaa enempää viikkossa ja silläkin voi kehittyä. Avainsana on suunnitelmallisuus.
Mä en ole itse koskaan kuulunutkaan himotreenaaja kerhoon ja yritänkin tarkasti katsoa, että koiralle ei tulisi viikkoon paria treeniä enempää ja siltikin haluaisin nyt jo alkaa tiputtaa Javan treenimääriä, jotta vähemmällä rasituksella se pysyisi huippukunnossa vielä useita vuosia. Ihan hyvä koira siitä on tullut turhia stressaamattakin :)
Näillä eväin startattiin siispä lauantaiaamuna Masalaan Jerryn piiskattavaksi 2,5h pikku treenirykäisyyn, jossa ohjaajat pistettiin hikoilemaan ja koirat sai vetää lonkkaa. Kyllä, tuli lämmin ja välikuolema. Pikkujuoksenteludrillit ja kuntopiiri vielä päälle, niin alkaa olla kohtuullinen aamuherätys.
Välissä ehdin kipaista kotosalla päiväkahvin juonnissa ja saimpa mukaan myös ekstrashelttivahvistusta. Meillä kun on eletty tässä muutenkin nyt pari viikkoa yhden koiran elämää, kun kunnianarvoisa managerieläin Nati laitettiin Mikkeliin horoilemaan juoksujensa kanssa, niin olipahan kotoisaa saada triplasti hulinaa taas. Java mielellään toivottaa kaikki daamit tervetulleeksi matalaan majaansa :D
.jpg) |
| Camouflage-sheltti |
Iltapäiväksi kirmasin sitten auto täynnä shelttejä Kirkkonummelle Niinun ratatreeniin, jossa aiheena oli selkeästi jännittävät keppikulmat ja hyppypyörittely. Nalperolla oli vallan hauskaa ja sitä ei haitannut, vaikka vähän esteet kaatuili välillä ja ratakuviot sai uusia vivahteita oman elämänsä ratamestarin toimesta. Ja positiivinen yllätys kaiken rallattamisen päälle oli kyllä hyvin toimivat keppikulmat! Muutenkin enimmäkseen pätevää menoa ja ylimääräisistä esteistä huolimatta suurimmaksi osaksi samalla radalla.
Sunnuntai startattiin sitten taas lempeästi lihaskuntotesteillä, kun edellisenä päivänä oli hengityslihaksetkin saatu jumiin. Sinäänsä positiivista, että pienestä pohjarääkistä huolimatta kaikki osa-alueet koki huomattavan parannuksen, vaikka ei tässä nyt ole miksikään salipirkoksi muututtu puolessa vuodessa. Ja uskalsin jopa tehdä kyykkyosionkin, vaikka viimeeksi polvi siitä suuttui ja tälläkin kertaa paukkui varsin ikävästi. Ainakin sillä on pystynyt aksaamaankin vielä tämänkin jälkeen, joten so far so good.
 |
| Kevään merkkejä Akatemialla |
Akatemialla ohjaajarääkkiä jatkettiin kaksin juoksutreenein; ensin Jennan toimesta ja kirsikkana kakun päällä Juhan viritelmät. Jennan treenissä punaisena lankana oli selkeästi linjat ja niiden voittavien linjojen löytäminen. Linjojen välillä piti toki juoksennella jonninverran, mutta eipähän siinä muutakuin töppöstä toisen eteen. Kellolla päästiin kanssa tsekkaamaan viimeisen putken jälkeinen kuvio ja yllättävää kyllä nopeampi reitti oli tällä(kin) kertaa nopeampi.
Siinä vaiheessa, kun oli Juhan treenien aika, alkoi viikonloppu olla jo aika pitkällä. Ja ainakin omissa reisissä tuntui jo varsin tuimasti parit fysiikka treenit ja parit aksatreenit. Tuntumisen lisäksi se jo näkyi.Kovin ärsyttävää, kun pää sanoo, että tee näin ja kroppa tuottaa jotain sinnepäin ja tuumaa eiköhä tää riitä. Juhakin jo totesi, että on nähnyt aika paljon parempaa rytmittämistä aiemmin :D Rytmityksissä ja sitä kautta esteen lukituksissa oli petrattavaa, mutta väsyneenä ei vaan pystynyt enää omaan huippusuoritukseen.
Parasta oli vielä, kun shetlanninkeppikoirani keksi renkaan jälkeen lukita kepit. Javan putkiaivoisuuden kanssa on lievää ongelmaa, kun jos Herra Karvalakki tekee virheen kahdesti, se toistaa sen myös kolmannen kerran koska ratahan menee just siitä, vaikka itse muuttaisi ohjausta. Ei ehkä ihan tyypillistä shelttiä ängetä kepeille, vaikka Juha seisoo ekassa keppivälissä... Kävinkin sitten pientä vääntöä aiheesta, koska minun mielestäni tuota kohtaa ei ollut tarpeellista hinkata (koska ei se opi enää, kun ajatus on vaan mennä kepeille ja treeni pitää tehdä ihan muualla) ja Juha halusi tän onnistumaan. Nooooh, teimme sitten kompromissin aiheesta ja enempää hinkkaamatta matka jatkui. Taisteltiin kuitenni loppuun tämä baana, vaikka väsymys oli jo hiipinyt joka soluun.
Parin viikon päästä taas lisempi!
17.3.2015
Kevätsiivous
Kuten kuvasta näkyy, niin kevätsiivous alkoi tällä kertaa blogista. Alkoi vanha pohja tylsistyttämään sen verran, että töhersin äkkiä jotain kasaan. Tosin tällä hetkellä pelihousut ratkeaa siitä, että mä en vaan kestä noita pyöristettyjä nurkkia tässä mallissa yms. pientä ja taustakin on nyt vaan jotain pikkukivaa tähän hätään, mutta joskus sitten askartelen ehkä loppuun.
Viikonloppu meni Fidarin parissa ja siitä lisempi seuraavassa postauksessa. Ainakin kuskin ruho tietää jotain fyysistä tehneensä viikonloppuna ja kokovartalokooma alkaa vasta helpottaa, joten pystyy ehkä asiasta jo kirjoittamaankin. Tänään enivei kirmaamaan Jennan treeneihin ja ratapiirros haiskahtaa juoksentelulta, yikes!
Loppukevennyksenä Pasi & Tape, miltei 3vk. Ja referenssiksi kerrottakoon, että Taistolainen on juuri rikkonut kilon rajapyykin :D Lisää pentukuvasaastetta tulossa eni minit, koska eilen kävin myös Kotkassa pyörittelemässä yhtä vallan suloista nelikkoa ja kyllähän sieltä muutama suosikki erottui edukseen.
Viikonloppu meni Fidarin parissa ja siitä lisempi seuraavassa postauksessa. Ainakin kuskin ruho tietää jotain fyysistä tehneensä viikonloppuna ja kokovartalokooma alkaa vasta helpottaa, joten pystyy ehkä asiasta jo kirjoittamaankin. Tänään enivei kirmaamaan Jennan treeneihin ja ratapiirros haiskahtaa juoksentelulta, yikes!
Loppukevennyksenä Pasi & Tape, miltei 3vk. Ja referenssiksi kerrottakoon, että Taistolainen on juuri rikkonut kilon rajapyykin :D Lisää pentukuvasaastetta tulossa eni minit, koska eilen kävin myös Kotkassa pyörittelemässä yhtä vallan suloista nelikkoa ja kyllähän sieltä muutama suosikki erottui edukseen.
 |
| Kuva: Outi Korhonen |
14.3.2015
Tampereen paketti saapunut
Tampereen jalminilähetys on saapunut perille <3 Blm-n, mv/tri-u ja kirjava tri-n. Paljon onnea uudelle kasvattajalle ensimmäisestä pentueesta! Äitikoira on tässä yhdistelmässä siis Minni, Villanillan Forever And Always.
Kuva: Essi Karlsson
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)