Sokkaria pukkaa

Johan tuli viikon agilityannos täyteen, kun käytännössä vietin Ojangossa myös sunnuntain. Alkuperäinen tarkoitus oli, että olisin päässyt Anun kanssa jo rataa rakentamaan puolen ysin maissa, mutta ei mennyt sekään niinku Strömssöössä. Siellä oli sitten joku aamuvirkkutokoilija jo juurikin sillä kentällä, vaikka koko aamupäivän tyhjiä kenttiä olisi ollut jopa kolme mistä valita. Noooh, eihän siinä sitten, suunnattiin tässä vaiheessa lämppälenkille, jossa sitten koirani Snii oli vastuussa ohjelmanumerosta. Tällä kertaa valikoimassa oli soolomutapainia ja tuloksena oli upeasti molemmilta puolilta ihan kokonaan kuraantunut piski. Saatoi todeta tekeväni siitä rukkaset, koska ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta. Sattui vielä silleen kivaan saumaan, että lauantaina mun auto oli puunattu ulkoa ja sisää, joten ensimmäisen osion hoiti Ojangon tie ja jälkimmäiseen ei sitten tarvittu ku kuranen Frouva Snii takahutlariin.

Onneksi Anu oli suunnitellut varsin ytimekkään radan, joten sen pygäämiseen ei sitten mennyt montaa tuntia viivästyksestä huolimatta. Koulutuksen aiheena oli tällä erää persjätöt ja kukapa muukaan niitä sitten parempi  koutsaamaan kuin PM-voittaja, maajoukkuekoirakko ja SM-mitalisti Anu Rajaheimo. Ja vielä parempi, kun on shelttiohjaaja, niin ymmärtää niidenkin sielunelämää. Koska persjättö on puhtaasti ajoissa olemista ja koiran pitämistä ohjauksessa, en välttämättä ihan omalla mukavuusalueellani ollut tämän radan kanssa. Siihen kuului siis vaatimattomat 5 takaakiertoa, 4 persjättöä ja yksi flippi ja kaikki tämä neljääntoista esteeseen. Video on sitten aika karmeaa puhelinlaatua Youtuben omalla editorilla, kun yhäkään mun läppärissä ei ole henkeä, silvuplee ja kiitokset Helille kuvauksesta:

Ja Jalmari oli kyllä kovin hieno! Toinen on niin kamalan kiltti, että vaikka ohjaus olisi erittäin rumasti myöhässä, se tekee parhaansa korjatakseen. Ja sittenkun sain oman ajoituksen kuntoon, niin sehän meni tosi kivalla sykkeellä koko rata! Ja jopa se flippi-persjättökombo saatiin toimimaan, vaikka siinä piti jokaisella askeleella vaihtaa ohjausta: lähetys, haltuunottovastaisella, flip valmiiksi, esteen merkkaus ja persjättö valmiiksi ennen ponnistusta. Siinä oli ihan huikea ero millä vaudilla rataa mentiin, kun mulla oli ohjaus päällä ajoissa ja kokoajan kontrolli koiraan. Muistetaan siis jatkossakin, että persjättö lähtee koko yläkropasta, ei mistään raajoista pelkästään.

Loppuun vielä vedettin halukkaille pieni kontaktiworkshop. Anu selvensi lyhyesti omaa kontaktimetodia, johon kuuluu siis naksuttelu ja apuohjaajat palkkaamassa kahdella palkalla; 2on2off ja irrotuskäsky. Java oli ainakin alkuun ihan whuuuut, kun oli kaksi tyyppiä ensinnäkin palkkaamassa ja sitten vielä nosteltiin alasmenolle, jota en oo siis sillä tosiaan tehnyt (hyppyytetty sivusta). Oikein raksutus kuului pienestä päästä, kun se mietti, että hitsiku tossa on kaksi palkkaa ja miten mä oikein saan ne molemmat. Voisikin kyllä alkaa miettiä, jos saisi hallille pari vapaatreenikorttilaista kontaktirinkiin, niin saisi monta kärpästä yhdellä iskulla :)

Äärettömän hyvä treeni, josta siis suuret kiitokset Anulle. Itse ainakin tykkään tehdä näitä fokusoituja treenejä, jossa halutaan nimenomaan fiksata yhtä tai kahta asiaa, eikä paahdeta 35 estettä niin ja näin kommentein "sitä ja tätä ja tota pitäis treenata". Mielummin siis treenataan sitä yhtä asiaa juuri silloin, kun on joku asiantuntija siinä vieressä kattomassa. Onhan se hieno fiilis, kun saa homman sitten vihdoin rullaamaan duunia tekemällä :)

Oman treenivuoron jälkeen oli muutama tunti hengenvetoa, joten suuntasin sitten pikapikaa kotiin pesemään yhtä mustanaamiota. Hyvin ehtii siis pestä yhden sheltin, tehdä safkaa, syödä ja vielä vartin pikkunokoset sain tempastua ennen takaisinmenoa. Tosin tässä vaihtoehdossa kahvi piti ottaa takeawaymallina mukaan autoon. Ja kotiin jätettiin rouvakoira tukkaansa kuivattelemaan, koska ei paljoa nappaisi kahteen kertaa sitä puunata yhden päivän aikana. Jalmari oli kyllä into piukkana näköjään halliin menossa vaikka tuplasti samana päivänä,  joten näyttää aksa maistuvan.

Janne oli aikalailla myöhässä työesteen vuoksi, joten päätetiin sitten alkaa sen verran omatoimiseksi, että vaikkei tosiaan tiedetty päivän epistolaa ennalta eikä radastakaan ollut mitään hajua, pistettiin kisarata pystyyn. Se oli ilmeisesti Anders Virtasen käsialaa jostain HSKH:n omista kisoista ja maxi3-luokasta. Voisin jossain vaiheessa jopa askarrella ratapiirrustuksen, niin saisi ehkä enemmän selkoa. Alkuun juteltiin aika paljon juurikin noista treenisuunnitelmista, niiden kasaamisesta ja seuraamisesta. Etenkin toi tulevan vuoden jaksottaminen pitäisi tehdä viimeistään nyt, joten ehkä se on excelit otettava esiin ja alettava pohtimaan treenejä, kisoja ja kehittymistä, niin koiran kuin itsensä kannalta.

Rankasta päivästä huolimatta Javalla riitti reisissä potkua. Tänään selkeästi plussalla erittäin nättejä peräkkäisiä valsseja, putket meni hienosti lähettämällä ja muutenkin oikein kivaa irtoamista. Töitä pitää tehdä vielä niistojen kanssa, kun pitäisi vaan lähteä aiemmin liikkeelle ja toisaalta taas koiran skillsejä lisättävä, jotta se lukitsee merkkauksen. Nooh, pääasia, ettei pääse duuni loppumaan tämän harrastuksen parissa :)

Jalmari viettää siis huomenna hyvin ansaittua vapaapäivää ja tiistaina jatketaan sitten haastajatehiksen treenejä Nina Frantsin näpeissä. Tiedossa siis varmaankin ennakoivaan ohjaukseen keskittyvää treeniä, jossa tullaan töitä tekemään vimpan päälle. Sitä odotellessa!