Superpikapäivitys

Duo ja lisänumero 

Juu ei oo vieläkään läppärin akussa henkeä, niin vietämme hyvin ansaittua radiohiljaisuutta siis tästä eteenpäinkin. Voisin kyllä tietty toimivan akun siihen saada, mutta missä lienee sekin maailmalla seikkailee. Tai jos joku keksii mistä niitä kirjoitusinspiraatioita saa, kun on työkone käsissä, niin kertokoon ihmeessä.

Seuratreenit oli maanantaina ja meidän osalta se oli ihan d-i-s-a-s-t-e-r. Voi hyvää päivää ja elämän kevät :D Ratana siis viikonlopun Purinalta taasen Salosen graafisia teoksia ajalta, jolloin ei ilmeisesti agilityradalla näkynyt yhdistelmää nopeasta koirasta ja hitaasta ohjaajasta. Vaikka minkä yritin lenkkareista repiä kipinää, käytännössä seisoin kuin tikku pjaskassa ja koira meni jo. Sitten meidän oli vielä pakko tehdä niistot esteille 3, 9 ja 18 ja eihän niistäkään tuu yhtään mitään, jos on niin paljon jäljessä. Rataantutustuessa olisin itse tehnyt kolmosen valssilla heittämällä ja 9 + 18 viskileikkauksella, mutta kun kiellettiin, niin yäääbyyyyy! Koikkuli käytännössä siis heitti liinat kiinni, kun ohjaajan raaja sojottaa niistossa esteen takana siihen malliin, että stooooooop. 

Upea digitointi ulkomuistista :D

Tässä kun elellään kisataukoa muutenkin, niin kävi jo mielessä, että en taida haluta kisaradoille palata enää ollenkaan, jos tuollaisia ratoja on enemmänkin lailla (onneksi on vain yksi suoraputki-Salonen ;). En oo kattonu viikonlopun kisojen tulospuolta, mutta veikkaisin tuloslistan olevan aika kirjainpainotteista tämän radan osalta, jos nopeita koiria katsoo. Sinäänsä ihan hauska rata, kun koira saa lasettaa täysiä, mutta sitten on tuota tylsää nyhräystä, jossa jokainen este on hyllynpaikka. Ja jos ei muuta, niin opetti taas aika paljon ohjaamaan kaksi estetttä eteenpäin. Kolmosella piti tietää miten suorittaa 5+kepit, ysillä piti olla selkeä ajatus miten ykstoista ohjataan, 17-18 väli erittäin kriittinen sen kannalta ehtiikö suoralla indikoimaan oikean putken pään. Kun ei taidot ja nopeus riitä, on hyvä nillittää :D

Eilen kävin jopa pitkästä aikaa vapaatreenaamassa yövuorossa. 22:15 on erittäin hyvä aika aloittaa treenaus, kun halli on käytännössä joka arkipäivä klo 17-22 (monilla on vuoro 23 asti) varattu. Kun niinku oli vaan pakko mennä välillä vapaatreenaamaan, koska muuten treenilista vaan kasvaa, eikä ikinä lyhene. No, siitä nyt ei muutenkaan varmaan pelkoa, koska aina kun joku toimii, joku hajoaa, jotta asiat on tasapainossa. Tällä kertaa siis hitusen keppien pimeää kulmaa, pimeitä putkikulmia, jenkkikäännöksiä ja pelkkää alastulokontaktitreeniä, kun häivytän omaa paikkaa ja liikettä sillä. Mun pitää siis saada koiran fokus eteen omasta paikasta riippumatta ja nyt se tekee ihan järjestään toistoja oikein etupalkalla ja kontaktikäskyllä. 

Tokopuolella oon ollu vähän laiska, mutta eilen ajattelin ihan kokeilla oliko Korrien tokokoulutuksen tunnarionnistumiset pelkkää tuuria vai oikeeta osaamista. Ei ees ollu tsägää, jihuu! Piilotin siis ensin omaa palikkaa lehtien alle ja palkka palikan nostosta ja sitten otin vielä häiriöpalikkakasan viereen oman etsintään. Toinen oli ihan fiilareissa, ihana koira. Yksi toisto tehtiin myös maahan levitetyllä hämykasalla ja Java kävi nuuskimassa tarkkaan kaikki palikat ja silti nosti oman. Joutuu ehkä Messarista ostamaan ruutunauhat, kulmatötteröt ja ohjatun noudon kapulat treeni-inspiraatioksi myös ;)

Loppuun vielä muutama foto pimeästä ja märästä metsästä. Mä jo epäilin, että mun obiska on rikki tai joku bipofiltteri jäänyt nokkaan, kun valotusmitttari tuotti äärimmäisen surkeita suljinajanarvoja. Mutta ei, kiittäkäämme siitä ihan vaan Suomen marraskuuta, kun valo ei riitä edes keskellä päivää. Ugh, olen puhunut!