Koska NL-leirien ratojen julkaisu on kielletty (kuin myös omien videoiden), joudutte nyt tyytymään sitten ihan vaan tekstimuotoiseen raporttiin. Viikonlopun konseptihan on aika rankka etenkin nyt sattui sitten olemaan juurikin ratatreeniviikonloppu. Neljät treenit viikonloppuun (2+2) ja viidelle koirakolle on joka kerta aikaa se satakunta minuuttia, joten voitte arvata kuinka monta kertaa siinä ehtiikään hioa rytmitystä ja omaa tekemistä :D Satuin itse aikamoisen tasokkaaseen bc-ryhmään huippujen kanssa, mutta eipähän meidänkään ainoana mediedustajana tarttenut suorituksia hävetä.
Kärkeen aloitimme Elina Jänesniemen opissa. Elinan opeissa Java on ollut kahdesti aiemmin, joten vähän jo saatettiikin arvata mitä tuleman pitää. Ja niinhän siellä sitten oli aikastamoisen kimurtantti 35-esteen ratapläjäys, jossa oli vaan yksi sääntö: kaikki puhuminen on kielletty. Korkeintaan kontaktikäskyt oli sallittu. Tämähän minulle tuottaa suurta tuskaa, kun se mölinä vaan mainaa aina puskea läpi jostain mielen perukoista, vaikka miten koittaa keskittyä hiljaa olemiseen. Niimpä itse jouduin tekemään ihan huikean paljon duunia jo pelkästään sen hiljaa olemisen kanssa ja siinä samalla piti sitten takaakierto-saksalais-persjättö -henkistä baanaa pitää mielessä.
Muutaman kerran lipsahti ääniohjaus päälle, mutta noin muuten pitää olla itseensäkin tyytyväinen, koska viime kesänä siitä ei meinannut tulla Elinan valmennuksessa mitään :D Ehdotankin siis jotain impulssipantaa tai tavararoiden heittelyä ohjaajan päälle, kun äänielimistä alkaa kuulua jotain. Kaikenkaikkiaan Java oli todella hyvä ja tässä harjoituksessa huomasi miten huikeasti sen estehakuisuus on kehittynyt. Helppohan sen on saksalaisia ym. väännellä, kun koira suorittaa esteen huonommallakin ohjauksella. Totaaliäänettömyyteen me ei ohjauksessa olla tähtäämässä, koska jotenkin se on itsellekin sellainen rytmityksen konsti, mutta viime kesäsestä jo viisastuneena se turha tässättely ja javattelu on unohdettu.
Koko kööri turkulaisen perinneruuan ympärillä :D |
Iltatreeneissä päästiin sitten Mikko Aaltosen silmien alle. Teema oli virtuaalikoiran kellotus ja muutenkin eri ohjausvalintojen kellottaminen nopeimman löytämiseksi. Ensin siis kellotettiin aika ilman koiraa ja rata piti ohjata kuten koiran kanssa. Yllättävää kyllä, itse onnistuin tämän tekemään koiralliseen suoritukseen vain sekuntin erolla, joka nyt on 29 esteen radassa varsin kohtuullinen tulos kyllä. Jälleen kerran kellotuksissa kääntyminen vs. ristiineteen hyppy oli aikalailla tasoissa ja välilä aina eroa toisen hyväksi. Pyöräytys pitää laittaa tehotreeniin, koska Java näköjään lukee sen superherkästi takaakierroksi. Tässä taasen esimerkki koirastani, joka on alkanut tehdä omia ratkaisujaan aksakentällä :) Sillä välin, kun hiottiin vielä viimeistä kuviota, muut rimat oli nostettu jo makseihin. Loppuhuipennukseksi pilkullinen eläin alkoi sitten vielä joutessaan poimia maksihyppyjä ihan omana loppusuoranaan!? Että ihan niin paljon väsytti päivän aksat, että piti käydä vielä maksipomput leiskauttamassa...
Päiväpeitolle on näköjään löytynyt uusiokäyttöä? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)