Sillä termilla ehkäpä kuvaisin meidän maanantaiaksoja. Oli vähän otus lapasesta, mutta se ei ole niin vakavaa :D Ratana oli sopivasti tuollainen ansaesteitä pursuileva revittely, jossa oikeasti sai tehdä duunia oman elämänsä ratamestarin kanssa. Miksi jättäisit hyviä esteitä väliin, jos ne ehtii suorittaa ihan ohimennen?
Hassuttelu alkoi jo starttilinjalta, kun tuolla otuksellahan on tapana skannata kaikki mahdolliset skenaariot matkan jatkumissuunnasta siinä lähtöä odotellessa. Se o vähän niinkuin pieni pöllö, kun silmät pyörien se käy esteitä ja ohjaajaa läpi vuorovedoin: "hyppy - mamma <3 - putki - mamma <3 -...". Ja tuossa nyt oli muutama potentiaalinen ratkaisu vieläpä tarjolla. Suurin haaste oli kuitenkin törkätä otus kolmoselle ja liikkeellä vetää koira ilman kymppihyppyä putkeen.
Nalbert vaan rallatteli menemään tein mä mitä tahansa ja sieltä miltei jopa kuuli "ollollololooooo.. ennnn kuule!". Niimpä piti ottaa käyttöön vastakäännökset ja kutsut liikkeen lisäksi, vaikka oikeassa maailmassahan sen pitäisi kyllä rytmityksen muutokseen ja liikkeeseen reagoida riittävästi. Sitten se ajatteli, että hän haluaa suorittaa vitosen väärältä puolelta. Jälleen kerran selkeämmät konstit käyttöön, niin lähti taas homma luistamaan.
On se kyllä hauska turkis :) Tänään jatketaan Janne Karstusen treeneissä ja toivotaan, että meillä olisi korvatkin funktionaalisena mukana, eikä vaan koristeena!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)