Epistelyä

Maanantaina kirmasin sen verran intopiukeena töistä kotio, että hauvojen päivälenkityksen jälkeen kello oli vielä sen verran vähän, että ajattelin lähteä Ojankoon pyörähtämään tuon pilkullisen terminaattorin kanssa muistuttelemaan tokoa. Lauantain katastrofiperseilyreenit kun oli vielä sen verran tuoreessa muistissa, että HSKH:n epikset toimisivat hyvänä häiriötekijänä nuorelle miehelle.

Noooooh, lompsittiin paikalle ja tehtiin siinä vähän kontaktiharkkoja yleisön keskellä, jotka menikin ihan kivasti. Ajattelin sitten vielä tarkastaa päivän mölliradan, vaikka hyppäri itsessään on vähän jännittävä juttu, kun ei saa kiitäjää kiinni edes kontakteilla. Tällä kertaa möllien ratana olikin aika kiva päästelybaana, jossa ei tarvittu mitään ihmeellisiä säätöjä tai megahienoja ohjauksia ja koirallakin oli korvat tulleet reissuun mukaan, ni ajattelin samalla vaivalla ilmoittaa sen yhdelle radalle palkinnoksi. 

Ja sehän menikin sitten ihan kivasti näin episten ensikertalaisilta. Vesseli malttoi odottaa lähdössä, teki hienosti lähtösuoran hyppy-muuri-hyppy-mutkaputki (jossa näköjään muuri osoittautui muutamalle pahaksi, kun kiertivät sen, vaikka oli suoralla linjalla), pysyi ihmeellisen hyvin rukkasessa 180 asteen kaarella olevalla kolmella hypyllä, valitsi putken päät ohjauksen mukaan ja loppusuorallakin uskalti mennä "eteen" käskyllä, vaikka vähän himmailikin mun lyllertäessä perässä. Olisi ollut kiva nähdä tämä videolta, koska siinä olisi todennäköisesti näkynyt aika paljon esteille saattamista ja koiran jarruttamista hitaan ohjaajan takia, mutta kaikesta huolimatta puhdas suoritus riitti tulokselle -13.18 toiseen sijaan sekuntin voittajaa hitaampana. Oho.

Mä vähän veikkaan, että Nipa on kakaralleen saatesanoina todennut, että jos siellä on ruokapalkintoja, niin parempi tehdä kunnolla. Mistään pokaaleista ja ruusukkeista ym. tyhmistä jutuista se ei välitä, mutta ruokapalkinnot antavat motivaatiota jo potkia poikaansa suorituksiin :D Ainakin sen verran innokas ratsaus oli palkintopussilla, että jotain tälläistä Nati ilmeisesti odottelinkin kotiintulosta. Niimpä mulla oli sitten kaksi varsin tyytyväistä piskiä maanantai-iltana, toinen onnellinen palkinnoista ja toinen tyytyväisen väsynyt.

Ensi viikon tiistaina olisi Ojangossa mätsäri ja jälleen epikset, joten voisi jopa harkita molempiin osallistumista. Nyt kun elämä on sen verran luksusta, että treenikentät on 10 min ajomatkan päässä ja se on oikeesti aikamoinen bonari pk-seudulla. Kyllä ne meidän kepitkin sieltä vielä kesällä lähtee...